Kirja – mennyttä teknologiaa?

Digitaalinen aikakausi vaikuttaa jo kirjaksi kutsutun vanhan käyttöliittymän suosioon. Syyskuussa, käydessäni Bostonissa, huomasin uutiset paikallisesta Cushing Academyn kirjastosta, jossa fyysisistä kirjoista on luovuttu.  James Tracy kuvaa:

“When I look at books, I see an outdated technology, like scrolls before books (… ) This isn’t ‘Fahrenheit 451’ [the 1953 Ray Bradbury novel in which books are banned]. We’re not discouraging students from reading. We see this as a natural way to shape emerging trends and optimize technology.’’

Kirjastoon hankinttiin elektronisia lukijoita (esimerkiksi Amazonin Kindle kakkosia), joiden avulla valikoima lisääntyy miljooniin kirjoihin, aikaisemman 20.000 paperisen kirjan sijasta. Virtuaalisesssa kirjastossa digitaalisia kirjoja voi lukea myös tietokoneelta.

Luopuminen ei ole tapahtunut ilman vastalauseita ja nostalgiaa. Monella on fyysiseen kirjaan lämmin side, siksi virtuaaliseen kirjastoon on vaikea suhtautua positiivisesti. 18-vuotiasta Jemmel Billingslea kirjojen katoaminen ei kuitenkaan huoleta:

“It’s a little strange (….) But this is the future.’’

Muistan hyvin Nokian Mobira Citymanin vuodelta 1987. Tuosta puhelimesta olisi aikanaan voinut päätellä mobiilivallankumouksen (matkapuhelimien ja matkaviestinnän nopean kehityksen). Amazon Kindle 2 ja muut vastaavat elektroniset lukijat tulevat epäilemättä kehittymään nopeasti. Ennakoin, että nykyiset elektroniset lukijat tulevat näyttämään vuosikymmenen tai parin kuluessa yhtä naurettavilta kuin Nokian Mobira Cityman nyt. Samalla paperinen käyttöliittymä siirtyy pikkuhiljaa kuriositeetiksi. Uskoisin, että näin käy viimeistään 2030 paikkeilla. Tosin samaan hengenvetoon on todettava, ettemme voi tietää millaisesta käyttöliittymästä lukeminen (/kuunteleminen/katseleminen/aistiminen) vuonna 2030 tapahtuu. Kaikenlaisia yllättäviä kehityskulkuja on todennäköisesti odotettavissa.

PS. Tekeillä on monia kiinnostavia spekulatiivisia projekteja, jossa julkaisujen tulevaisuutta ennakoidaan. Oheisesta linkistä pääsette tarkastelemaan yhtä esimerkkiä:

http://www.commarts.com/interactive/cai09/BeyondTheFold.html

 

Muut lähteet:

http://www.boston.com/news/local/massachusetts/articles/2009/09/04/a_library_without_the_books/

http://schumacher.thurtal.net/resources/mobira_cityman_2.jpg

http://www.ebookreader123.com/images/Amazon-Kindle-2-Pictures.jpg

Paluu tulevaisuuteen

Palasin juuri Kaliforniasta. Pidin esityksen Stanfordin yliopistolla järjestetyssä konffassa, tein ennakointityöhön liittyviä haastatteluja, otin valokuvia ja yritin virittää itseni oikeaan fiilikseen heikkojen signaalien etsimiseksi Palo Altosta ja San Franciscosta.

Reissu oli monella tapaa antoisa. Päällimmäisenä yleisvaikutelmana oli, kaiken kalifornialaisen rentouden jälkeenkin, huoli tulevasta. Valokuvasin paljon asunnottomia ja kaupungin laitapuolen kulkijoita. Yllä olevan kuvan kääpiö oli näiden yhteiskunnan reuna-alueille tipahtaneiden joukossa oikeastaan onnekas. Kuvan miehellä on kädessään hetki sitten lahjaksi saatu sikari. Paikalliset asukkaat San Franciscossa näyttivät pitävän kaveria jonkinlaisena maskottina, josta yhteistuumin pidettiin huolta.

Matkalla sain osallistua myös erilaisiin pohdintoihin medioiden tulevaisuudesta ja erityisesti sanomalehdistön kriisistä. Paniikkitunnelma on iskenyt erityisen kovaa amerikkalaiseen sanomalehdistöön. Kaikki yrittävät miettiä kuumeisesti, miten painettujen sanomalehtien tuottaminen tai niiden siirtäminen nettijulkaisuiksi saadaan kannattavaksi liiketoiminnaksi. Stanfordin yliopiston piirissä toimivan d.schoolin opettaja Corey Ford kertoi hyvän omakohtaisen esimerkin sanomalehtien kehitysprojektista. Ryhmä valkoisia, kuusikymppisiä päätoimittajamiehiä oli kokoontunut pohtimaan sanomalehtien tulevaisuutta(?). Ford oli sitä mieltä, että tällaisten kehitysryhmien tulisi olla huomattavasti monipuolisempia ja monialaisempia. Monella alalla näyttää siltä, että vahvat traditiot toimivat tehokkaasti kehityksen jarruna. Niin on myös painetun sanan parissa.

Kansalaismediat (citizen media), joissa yleisö(/lukijat) itse tuottavat uutisten sisältöjä, lisäävät lehtitalojen ja journalistien huolta entisestään. Miten käy parhaiden journalististen perinteiden mukaan tuottujen, tarkistettujen uutisten ja mediasisältöjen? Toisaalta on hienoa, että sisältö- ja uutistuotanto on rikastunut. Erilaiset portinvartijatahot ovat menettäneet valtaansa. Yksilöllä on entistä enemmän valinnan varaa. Voi hyvinkin käydä niin, että vain parhaat ja nopeimmat toimijat perivät markkinat. Yhtä lailla todennäköistä on, että tarjonta monipuolistuu entisestään ja sisältöjä suunnataan vielä nykyistäkin enemmän erilaisille asiantuntijayhteisöille, harrastuspiireille ja paikkakuntaan sidotusti. Rikastumisen seurauksena lienevät nähtävissä myös erilaiset sekä-että yhdistelmät ja variaatiot. Yksilö voi jatkossa entistä enemmän personoida mediasisältöjä omaksi “kanavakseen”.

Yksi on kuitenkin varmaa. Uudet viestintäteknologiat jylläävät. Jäämme odottamaan millaisesta päätelaitteesta nautimme moniaistiset uutisemme kymmenen vuoden kuluttua? Yhteisönsä tukema kääpiö toimikoon tässä symbolina tekohengitetyille vanhoille medioille.

PS. Tyylikäs kääpiö on saanut kuvasta pyytämänsä maksun. Raha on nähtävissä hänen kädessään.

PS.2. Olen tietoinen siitä, että kääpiön asemesta tulisi käyttää sanaa lyhytkasvuinen. Kääpiö ei minusta ole loukkaava, pikemminkin kuvaava termi. Sitä paitsi nykyinen tendenssi löytää yhä useammasta sanasta loukkaavia sävyjä on omiaan köyhdyttämään suomen kieltä.

Paperilehden kuolema

“Yhdysvaltain lehdistö on joutunut talouskriisin ja mainostulojen romahtamisen myötä vakaviin vaikeuksiin suurimpia laatulehtiä myöten”. Näin lukee aamun Helsingin Sanomien pienessä uutisessa. Perinteikäs Seattle-Intteligencer siirtyi juuri pelkästään verkkolehdeksi ja Denverissä imestyvä Rocky Mountain News lopetettiin kokonaan. Vuodesta 1872 ilmestynyttä Boston Globea uhkaa lakkauttaminen. Vaikeuksissa on ollut myös vuonna 1865 perustettu San Francisco Chronicle, joka on tänä vuonna investoinut erityisesti lehden ulkoasuun, samoin kuin Chigaco Tribune ja Orlando Sentinel viime vuonna.  Designiin on panostettu, koska jotain on tehtävä paperilehden lukijoiden ja mainostulojen vähenemisen vuoksi.

Kirjoitin aikaisemmin tässä blogissa uusista sähköisistä lukijoista ja erityisesti Amazon Kindle 2:en saamasta huomiosta. Onko taistelu paperisten sanomalehtien puolesta taistelua tuulimyllyjä vastaan?  Monen lehden toimijoiden julkilausuttu (toive/)skenaario on sellainen, jossa paperilehdellä tulee säilymään oma roolinsa internetin  merkityksen kasvaessa ja sähköisten lukijoiden lisääntyessä.

Minulle itselleni sanomalehtien lukeminen aamukahvin kanssa on tärkeä tapa, josta en edes haluasi päästää irti. Muistettakoon kuitenkin, että nyt on kasvamassa internetsukupolvi, joka on tottunut hakemaan uutisensa netistä ja vieläpä valtamedioiden kanssa kilpailevista lähteistä. Heille paperilehti saattaa olla reliikki, jolla on merkitystä lähinnä historian näkökulmasta.

Sanoisin, että tässä tilanteessa systemaatisella ennakointityöllä (tulevaisuuden tutkimus) tulisi olla merkittävä rooli, samoin aktiivisella kehitystyöllä.

Amazon Kindle 2

Amazon Kindle 2 on heti ilmestyttyään saanut paljon huomiota. Sen ominaisuudet ovat parantuneet ja eteenpäin on menty myös tyylillisesti.
Näppäimistö on muotoilultaan tyylipuhdas ja laite ohut. Mahdollisuus lähettää ja vastaanottaa sähköpostia lisää käytettävyyttä. Kahden gigan muistiin mahtuu 1500 kirjaa. Nyt saatavilla on Amazonin 240.000 kirjaa sekä mahdollisuus lukea useita sanomalehtiä. Amazonin johtaja Jeff Bezos on hehkuttanut, että heidän visionsa on kaikkien ikinä painettujen kirjojen saatavuus ja minkä tahansa kirjan imurointi alle 60 sekunnissa.

Kindellä on kilpailijansa (esimerkiksi Sony Reader) ja meneillään on monessa eri suunnassa tehtävää kehitystyötä. Näin ollen on vaikea ennakoida, minkä tyyppinen päätelaite vie voiton. Todennäköisesti kulttuurinen ja teknologinen evoluutio tuottaa useita kilpailevia lähestymistapoja.

Toisaalta nyt on selkesti havaittavissa sanomalehtien maailmanlaajuinen kriisi. Tuoreimmat uutiset löytyvät netistä. Lukijoiden lisäksi nyt myös ilmoitustuloja alkaa valua ilmaisille nettilehdille.

Kirjojen ja paperisten lehtien kuolemasta on puhuttu niin pitkään, että tällainen puhe on lähes menettänyt uskottavuutensa ja merkityksensä. Pidemmällä aikavälillä suuntaus on kuitenkin selvä. Nykyisenlaisen paperin käyttö lehdissä ja kirjoissa tulee näkemykseni mukaan (lähitulevaisuudessa) jatkuvasti vähenemään.

PS. Lue myös uusin blogikirjoitus aiheesta: Kirja – mennyttä teknologiaa? (27.10.2009)

Lähitulevaisuuden tietokone?

Esittelyssä taas yksi ehdokas lähitulevaisuuden henkilökohtaiseksi tietokoneeksi. Oheisen videoklipin “kynä” heijastaa eteesi sekä näppäimistön että näytön. Kuvan laatu ei näyttänyt hääppöseltä, mutta idea henkilökohtaista tietokoneesta taskussa on vetävä. Prototyyppi ei ole käsittääkseni ihan halvimmasta päästä.

Käyttöliittymän konseptointia

Oheisen videoklipin esittelemässä käyttöliittymäkonseptissa on lähdetty liikkeelle nykyhetken paperisesta työpöydästä. Tavoitteena on selvästi ollut fyysisen maailman totuttujen työskentelymallien hyödyntäminen, siirtämällä tuttuja toimintaperiaatteita kosketusnäytön kautta toimivaan tietokoneeseen.

Tämän blogin kirjoituksista ja videoklipeistä on helppo nähdä, millainen kilpailu on käynnissä lähitulevaisuuden käyttöliittymistä, medioista sekä tieto- ja  viestintävälineistä. Mielenkiintoista nähdä, mihin tuloksiin rinnakkaiset ja osin vastakkaiset polut johtavat.

Medioiden evoluutiosta

Oheisessa videossa esitellään lähihistorian mediaympäristön muutoksia sekä visioidaan luovalla otteella medioiden kehitystä vuoteen 2050 saakka.

Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella? Tunnen joukon ihmisiä, joiden mielestä ennen oli kaikki paremmin. Muutokset pelottavat ja tuttu on turvallista. Toisaalta parhaillaan tapahtuu niin paljon ja niin nopeasti, että paras tapa selviytyä ja kehittää itseään on osallistua muutoksiin kärkijoukoissa, liikaa innostumatta ja tervettä järkeä käyttäen.

Graafisen suunnittelun tulevaisuus on mahdollisuuksia täynnä.

Ubiikkiyhteiskunta herättää huolta

Seuraava, jo nyt käynnistynyt, kehitysvaihe ubiikkiyhteiskunnassa on Internet of Things. Läsnä-älykkäissä ympäristöissä kaikki yhdistyy kaikkeen. Tämä herättää myös huolta isoveli valvoo -yhteiskunnasta, jossa yksityisyys katoaa.

Tutustu kiinnostaviin videoihin, jossa lähitulevaisuuden teknologisia muutoksia on kuvitettu. Suosittelen myös luettavaksi Adam Greenfieldin kirjaa Everyware: The Dawning Age of Ubiquitous Computing (Voices That Matter)