Sumean logiikan perusti professori Lotfi A. Zadeh, joka jo kuusikymmentäluvulla pohti kielen moniarvoisuutta. Kyse on moniarvologiikasta vastapainona kaksiarvologiikan mustavalkoiselle joko/tai -maailmalle. Sumean logiikan mukaan asiat eivät ole välttämättä täysin tosia tai täysin epätosia; vastaus ei siis ole välttämättä kyllä tai ei, vaan asia ja sen vastakohta voivat olla jossain määrin voimassa saman aikaisesti.
Otetaan esimerkki. Ystäväni Tuomo on 180 senttiä pitkä. Kuluuko hän pitkien vai ei-pitkien ihmisten joukkoon? Lappeenrannan Teknisen korkeakoulun professori Jorma K. Mattila sanoo, että “Ero todennäköisyyden ja sumeuden välillä ilmenee myös matemaattisesti siten, että todennäköisyys on additiivinen mitta, mutta sumeus on subjektiivinen mielipide”. Näin ollen Tuomo on samaan aikaan jossain määrin sekä pitkä, että ei-pitkä (asiaan ei ole yksiselitteistä vastausta).
Sumean logiikan parissa työskennellyt (paljon parjattu) Bart Kosko kertoo kirjassaan Sumea Logiikka esimerkin antiikin Kreikasta: “Zenon otti hiekkakasasta hiukanjyvän ja kysyi, onko kasa enää kasa. Zenon ei koskaan löytänyt hiekanjyvää, joka muutti kasan ei-kasaksi”.
Kun sumeutta tarkasti pohtii, kielemme ja näin ollen todellisuutemme, pitää sisällään paljon ristiriitoja, jossa jopa vastakohdat (esimerkiksi kaunis ja ei-kaunis) ovat jossain määrin totta samaan aikaan. Mitä kompleksisempi on se ilmiö, jota arvioidaan, sitä vaikeampi siitä on antaa yksiselitteisiä lausuntoja. Alan pikkuhiljaa ymmärtää poliitikkoja, joilta tivataan kyllä tai ei-vastauksia silloinkin, kun sellaista vastausta ei edes ole olemassa. Ainakin minulle kompleksinen ja jatkuvasti muuttuva todellisuus näyttäytyy vallitsevasti subjektiivisena, ja siis sumeana.
Sumeaa logiikkaa voidaan menestyksellisesti käyttää myös laitteissa ja tietotekniikassa. Yleisesti tietotekniikkaan sovellettu sumea logiikka antaa mahdollisuuden jäljitellä ihmisen päättelyprosessia, kvantifioida epätarkkaa informaatioita ja tehdä päätöksiä epätäsmällisen tiedon perusteella. Nykyään sumea logiikka luetaan osaksi pehmeää laskentaa (soft computing).
Tätä kirjoittaessa huomasin, että kotipesukoneessanikin on käytetty sumeaa logiikkaa (sumea säätö).
Vesa A. Niskanen (2003) Sumea Logiikka. Kirkasta älyä ja mallinnusta. WSOY.
Bart Kosko (2001). Sumea logiikka (Fuzzy Thinking, The New Science of Fuzzy Logic, 1993) Suom. Kimmo Pietiläinen. Art House.
http://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=2349
http://www.uta.fi/jarjestot/aatos/paatos/arkisto/208/paatos20806.html
