Videoklipin esimerkkinä esitellään Esquire-lehden liikkuvaa grafiikkaa sisältävä kansi (E Ink Cover). Voitte tutustua alla olevasta linkistä kannen kehittämisen vaiheisiin. Minä sen sijaan olen enemmänkin kiinnostunut siitä, millaisia tulevaisuuspolkuja kehityskulku ennakoi. Liikkuvan grafiikan käyttö tarjoaa uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia julkaisujen visualisoinnille ja markkinoinnille. Kehityssuunta liittyy tämän blogin aiheeseen: muuntuviin viestinnällisin identiteetteihin. Lähitulevaisuudessa on nähtävissä, että lehdet voivat muuttaa visuaalisuuttaan etukäteen käsikirjoitettujen tarinoiden mukaan. Mahdoton ei ole myöskään ajatus, että kansi tunnistaisi lukijan preferenssit (RFID-tagi, eli saattomuisti on yksi mahdollisuus. Lue lisää RFID-teemasta: ubiikkiyhteiskunta herättää huolta tai RFID; kriittinen puheenvuoro. Löydät teemat vasemmalta valikosta aiheesta Ubiikkiyhteiskunta) ja muuttuisi yksilöllisten valintojen mukaan.
Oheinen Greenfieldin videoklippi on osa laajempaa kokonaisuutta (osa 1/8), kannattaa tutustua koko pakettiin. Myös Adam Greenfieldin kirja Everyware: The Dawning Age of Ubiquitous Computing (Voices That Matter) on fiksua ottaa lukuun, jos on vähäisessäkään määrin kiinnostunut ubiikista teknologiasta ja ubiikkiyhteiskunnasta.
Käsiteparin Ubiquitous computing otti ensimmäisenä käyttöön nyt jo edesmennyt Mark Weiser Xeroxin laboratoriossa 80-luvun lopussa. Ubiikki merkitsee huomaamatomasti toimivaa ja kaikkialla läsnä olevaa, sulautettua tietotekniikkaa.
Ubiikkiyhteiskuntaan siirtymistä kuvittaa ympäristön muuttuminen “älykkäämmäksi” ja medioituneemmaksi, puhutaan sulautetusta tietotekniikasta ja läsnä-älystä. Ubiikkiyhteiskuntaan liittyvien kehityspolkujen takia, graafisen suunnittelun ja yleisemminkin designin tulevaisuus on muutoksien aikaa. Staattisten organisaatio-, palvelu- ja tuoteilmeiden rinnalle nousevat muuntuvat ja muunneltavat viestinnälliset identiteetit. Räätälöinnin ja muunneltavuuden vaatimukset ovat jo aikaisemmin lisääntyneet internet- ja mobiilikulttuurin kehittymisen seurauksena. Nyt kehityskulku voimistuu älykkäiden ja medioituneiden tilojen myötä. Käsillä on muutosprosessi, jonka seurauksia voi verrata teolliseen vallankumoukseen.
Otetaan yksi esimerkki lähitulevaisuuden hotellihuoneesta. Tapatuma-ajankohtana on vuosi 2010. Menet Lapissa hotellihuoneeseesi. Sinua harmittaa, kun et ole onnistunut näkemään revontulia, vaikka niin kovasti odotit niitä kokevasi. Hotellihuoneesi seinät ovat medioita, ja sinulla on mahdollisuus valita kolmestakymmenestä erilaisesta etukäteen suunnitellusta multimediavaihtoehdosta, joiden avulla voit siirtyä ajassa ja paikassa valitsemaasi maailmaan. Käyttöliittymänä toimii kännykkäsi, josta valitset tällä kertaa revontulet. Hotellihuoneessasi käynnistyy todentuntuinen revontuliesitys, jossa yhdistyvät äänimaisemat, valo-ja värimaailmat sekä tuoksut. Kun esitys on päättynyt, voit taas vaihtaa huoneesi viestinnällistä identiteettiä (tapettia, värejä, valoja, muotokieltä, äänimaisemaa jne) vastaamaan tyyllisesti sen hetken tunnelmavaatimuksiasi. Myös taideteokset ovat vaihdettavissa kulloisenkin tarpeen mukaan, sillä voit räätälöidä huoneesta itse luomasi kokonaistaideteoksen. Kun poistut, hotellin käytävän tunnelma vaihtuu huoneesi avaimessa olevaan RFID-siruun (saattomuisti) etukäteen ohjelmoidun tunnelmatoiveesi mukaisesti.
Kuullostaako tieteiskirjallisuudelta? Kaikki tämä on mahdollista jo nyt. Teknologioiden hinnan edelleen laskiessa, rakennetun ympäristön viestinnällinen muunneltavuus tulee jatkuvasti lisääntymään.
Olen viritellyt keskustelua rajapinnoilla liikkumisesta ja osaamisten fuusioista. Nämä asiat kun liittyvät ajan henkeen ja kulttuuriseen ilmapiiriin (Zeitgeist). Oheisessa videoklipissä esittäytyy yksi oppilaitos, jossa on ymmärretty yhdistellä erilaisia osaamisia uusin ilmiöihin ja teknologisiin innovaatioihin.
Pahoin pelkään, että meillä Suomessa ollaan jäämässä jälkeen ubiikkiyhteiskuntakehityksessä (suunnan näyttäjänä erityisesti Etelä-Korea, ks. Songdo City -esimerkki ubiikkiteemasta). Jotenkin tuntuu siltä, että monella ammattialalla ollaan liian vahvasti traditioiden vankeja; hidastellaan ja katsotaan peruutuspeiliin kun pitäisi mennä ohituskaistalla. Nykyinen talousuutisointi lisää riskiä jarruttelusta. Jos tämäkin talouskriisi oikein oivallettaisiin, niin nyt olisi yrityksilläkin mahdollisuus lisätä panoksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Se voisi auttaa kaasuttamaan hidastelevien kilpailijoiden edelle.
Lainaan Kreikkalaisen filosofin (esisokraatikko) Herkaleitoksen tunnetuinta aforismia ”Panta rhei”:
“Kaikki virtaa, mikään ei pysy paikallaan.”
Herakleitos sanoi, ettei kukaan voi astua samaan virtaan kahdesti, sillä sen enempää astuja kuin virtakaan ei ole sama.
Herakleitoksen puhe jatkuvasta muutoksesta liittyy vahvasti paitsi ihmisenä olemiseen myös aikaamme. Miten oheisen videoklipin esittelemät liikkuvat kuvat tekstiileissä (Philipsin Lumalive) ja muut vastaavat ympäristöjemme “älykkyyttä” ja medioituimista generoivat teknologiat vaikuttavat identiteettien (ja viestinnällisten identiteettien) luomiseen ja rakentumiseen? Lähitulevaisuudessa yksilöllä tulee olemaan kasvava mahdollisuus vaikuttaa rakennettujen ympäristöjen esteettisyyteen ja tunnelmiin räätälöimällä nitä mieleisekseen. Mitä tämän tyyppinen kehitys merkitsee viestintäkulttuureille? Olemme jo nähneet, kuinka puhumattomiksi leimatut suomalaiset innostuivat tekstareista. Jos päälläsi oleva paita on media, miten käytät sitä viestiäksesi ajatuksiasi ja tunelmiasi?
Oheinen videoklippi osoittaa, että iloa ja hyviä tunnelmia luova leikkiminen riittää interaktiivisuuden lisäämisen syyksi. Ei aina tarvitse olla erityisiä tiedon välittämisen päämääriä tai puuduttavaa markkinointinäkökulmaa. Yhtä usein hyvinkin erilaiset tavoitteet lyövät kättä näissä taiteellisviestinnällisissä tilamediakokeiluissa.
Tamer Nakisci on suunnittelut Nokialle mielenkiintoisen konseptipuhelimen. Ulkoisesti lähes paperinohut näyttö, käyttöliittymä ja fyysinen muunneltavuus vievät ajatukset enää kaukaisesti puhelimiin. Designiltaan tämä kevyt mobiililaite on tulevaisuushenkinen ja raikas.
Paperinohuet näytöt ovat mitä ilmeisemmin tulossa lähitulevaisuudessa markkinoille, samalla kuin 3D-tv kypsyy ja odottelee omaa valloituskierrostaan (ks. 3D-tv oikealla valikossa).
Oheisen videoklipin esittelemässä käyttöliittymäkonseptissa on lähdetty liikkeelle nykyhetken paperisesta työpöydästä. Tavoitteena on selvästi ollut fyysisen maailman totuttujen työskentelymallien hyödyntäminen, siirtämällä tuttuja toimintaperiaatteita kosketusnäytön kautta toimivaan tietokoneeseen.
Tämän blogin kirjoituksista ja videoklipeistä on helppo nähdä, millainen kilpailu on käynnissä lähitulevaisuuden käyttöliittymistä, medioista sekä tieto- ja viestintävälineistä. Mielenkiintoista nähdä, mihin tuloksiin rinnakkaiset ja osin vastakkaiset polut johtavat.
Kosketusnäytöt lisääntyvät vauhdilla sekä interaktiivisessa mainonnassa (ks. blogin esimerkki) että muussakin inhimillisessä toiminnassa. Oheinen iBar-esimerkki luo pelimäistä tunnelmaa kosketusnäytön valojen ja pinnalle sijoittavien objektien välille.
Monissa uusissa konsepteissa leikki ja informaation välittäminen yhdistyvät. Informaatiograafiikkakin on muuntumassa moniastiseksi. Esimerkiksi vessan tunnusäänenä voi olla oven kohdalla kuuluva lorina. Mitään visuaalista merkkikieltä ei tällöin tarvita.
Tilan suunnittelussa yhdistyy lähitulevaisuudessa yhä useammin esteettisesti korkeatasoinen design, dramaturgisesti taitava tarinan kerronta, pelimäisyys, interaktio ja informaation välittäminen. Tavoitteena voi, ambience design -periaatteiden mukaisesti, olla tilaa käyttävien hyvinvointi. Kuvitelkaa moniastinen terapiakäytävä tai luova tila, jonka seinät ovat kosketusnäyttöjä. Tai kuvitelkaa tila, joka muuntuu automaattisesti (RFID-tagi) etukäteen määriteltyjen, henkilökohtaisten parametrien mukaisesti.
SmartUs on Lapissa kotipaikkaansa pitävän Lappset Oy:n interaktiivinen leikkikenttä. Kyseessä on tietokonepelifiilistä ja konkreettista liikuntaa yhdistävä pelialusta. Oheinen video on kaikessa kömpelyydessäänkin (perheen isä on vähintäänkin kummallinen hahmo) leikkikentän toiminnallisuutta hyvin kuvaava.
Kaikki ponnistukset, jotka lisäävät lasten ja nuorten liikuntaharrastuksia ovat erittäin tervetulleita.
Oheisessa videossa esitellään lähihistorian mediaympäristön muutoksia sekä visioidaan luovalla otteella medioiden kehitystä vuoteen 2050 saakka.
Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella? Tunnen joukon ihmisiä, joiden mielestä ennen oli kaikki paremmin. Muutokset pelottavat ja tuttu on turvallista. Toisaalta parhaillaan tapahtuu niin paljon ja niin nopeasti, että paras tapa selviytyä ja kehittää itseään on osallistua muutoksiin kärkijoukoissa, liikaa innostumatta ja tervettä järkeä käyttäen.
Graafisen suunnittelun tulevaisuus on mahdollisuuksia täynnä.
