Byrokratia syö luovuutta

Joskus tuntuu siltä, että erilaisissa kehityshankkeissa byrokratia on pääasia. Näyttää siltä, että on olemassa joukko ihmisiä, joiden päätyö on sääntöjen ja hallinnollisten kiemuroiden lisääminen, oman arvonsa pönkittäminen sekä kaikenlainen luovan työn vaikeuttaminen.

Mitä tulee korkeakoulujen piirissä tehtävään kehitystyöhön, pätkätöissä kärvistelevien tutkijoiden näkökulmasta hyvä tulos on uusi rahoitushakemus ja jatkoprojekti (jonka avulla tiimi työllistyy taas joksikin aikaa). Monissa hankkeissa kytkös käytäntöön saattaa jäädä olemattomaksi, silloinkin kun tavoitteena nimenomaisesti ovat käytännön tulokset. Kannattaisi kysyä, kuinka suuri osa julkisilla varoilla rahoitetuista projekteista tuottaa saatua rahaa vastaavia tuloksia? Entä kuinka monen hankkeen tulokset vaipuvat nopeasti unholaan?

Juhlapuheet luovuuden puolesta jättävät oudon jälkimaun. Suomessa harmaata perustyötä tehdään virheiden välttämiseksi; rohkeassa etunojassa kun on aina riski epäonnistua. Mitäänsanomaton työ saa kuitenkin palkintonsa, jos vain projektin hallinto on hoidettu oikein.

Edellä mainitut ongelmat koskevat koko Eurooppaa, joka tuntuu jäävän jälkeen muusta maailmasta. Traditioihinsa ja jäykkiin kaavoihinsa takertuva Eurooppa tarvitsee aivan uudenlaista ajattelua, jossa tulevaisuuteen panostetaan tosissaan. Tarvitaan rohkeita kokeellisia projekteja, joissa liikutaan osaamisten rajapinnoilla. Tarvitaan käytännön tuloksiin pyrkivää soveltavaa tutkimusta, jossa eri alojen ammattilaiset ja tutkijat voivat yhdessä tehdä ennakkoluulotonta työtä. Ja lopuksi: tarvitaan visionäärisiä päätöksentekijöitä, jotka ymmärtävät, ettei vanha meno voi jatkua.

Mainokset

Avainsanat: , ,

6 vastausta to “Byrokratia syö luovuutta”

  1. Tuomo Kuosa Says:

    Voin täysin vahvistaa edella mainitun. Jos vertailukohdaksi otetaan esimerkiksi yhdysvaltalainen yliopistomaailma, nayttaytyy suomalainen tiedemaailman hallintobyrokratia luovuuden tukahduttajana, tehottomuutta ja turhaa tyota tuottavana seka korkeasti koulutettuja ihmisia vaaranlaisiin ja ei motivoiviin tehtaviin pakottavana. Kaikki tama siksi, etta varmistetaan, ettei kukaan vain pääsisi käyttamaan rahoja väärin ja etta kaikki on palkkauksen puolesta samalla viivalla. Yhdysvalloissa lahtokohtana on valita paras tyyppi tarkeimmalle paikalle ja kayttaa palkkaamiseen niin paljon rahaa, kuin kussakin tapauksessa on tarpeellista. Täman jalkeen huipputyypille annetaan mahdollisuus tehda mita han haluaa. Näin syntyvät parhaat tulokset. (aiheeseen osittain liittyen, kaykaapa tutustumassa blogiini: http://liikkuvakoulu.wordpress.com

    • Jari Koskinen Says:

      Puhut asiaa Tuomo. Korkeakoulumaailmassa pitäisi nopeasti päästä palkitsemisratkaisuihin, jotka ovat luonteeltaan kannustavia. Enkä nyt tarkoita pelkästään rahallista palkitsemista. Mitä tulee luovien ideoiden ja konseptien edistämiseen, rahat pitäisi antaa ennekaikkea hyville tyypeille, joilta voi odottaa uutta luovia tuloksia. Turha byrokratia pois ja hallintokiemurat minimiin. Yksi suuri ongelma on siinä, että paljon hyviä ideoita menee hukkaan, kun rahoituksen hakijoina on pieniä toimijoita, joilla ei vielä ole uskottavuutta. Jostain syystä monet päätöksentekijät ovat nimittäin sitä mieltä, että yrityksen/organisaation koko on uskottavuuden tae. Mielestäni ideoita ja konsepteja pitäisi arvottaa sellaisenaan, ja tarjota sitten dynaamista osaamista ja rahallista tukea toteukseen. Olen myös havainnut sen, että usein rahoituksesta on päättämässä eläkeikää lähenevä kaarti ihmisiä, jotka ovat pudonneet kärryiltä siitä mitkä ovat hyviä ideoita ja konsepteja juuri nykyisessä yhteiskunnallisessa ja kulttuurisessa tilanteessa.

  2. Jukka Oresto Says:

    Aihe on tärkeä ja siitä on syytä puhua.

    Hallinto sinänsä ei ole ongelma ja lienee ymmärrettävää, että hanketoiminta on laajaa ja siinä liikkuvat ’julkiset rahasummat’ suurehkoja. Toimijoita on paljon ja niistä jokainen mielellään luo omat periaatteensa. Yhteisiä pelisääntöjä siis tarvitaan.

    Eri asia sitten mielestäni on, kuinka hankkeen hallinnoinista vastaavat ammattilaiset toteuttajaorganisaatossa toimivat. Käsittääkseni heidän tulisi toimia niin, että hankkeessa saavutetaan hankesuunnitelmaan kirjatut sisällölliset tulokset. He eivät siis voi toimia ’poliiseina’, jotka valvovat sisällön tuottajia. Heidän tulisi mielestäni tuntea hankkeiden sisällöt niin hyvin, että voivat omalla asiantuntemuksellaan ja ammattitaidollaan löytää ne tavat, joilla edesautetaan uusien ja uudenlaisten ratkaisujen löytämistä. Hallinto taipuu ja hyvälle hallinnollekin on monta tapaa ilman, että sääntöjä tai määräyksiä rikotaan.

    Tosiasia lienee, että mitä innovatiivisempi ja aidosti uutta luovempi hanke on sitä työläämpi on sen hallinnointi – tosin ei tätäkään välttämättömästi.

    Tarvitsemme siis hyviä ja eri tavoin asennoituvia hallinnon ammattilaisia hankkeisiin, jotka vaativat aitoa heittäytymistä ja myös sisällölisistä asioista kiinnostumista.

    • Jari Koskinen Says:

      Nyt tarvitaankin nimenomaan hyvä hallintoihmisiä ja visionäärisiä päätöksentekijöitä. Jukka sanoo naulan kantaan, että: ”Hallinto taipuu ja hyvälle hallinnollekin on monta tapaa ilman, että sääntöjä tai määräyksiä rikotaan”. Joustavuutta ja näkemystä peliin.

  3. Sanna Mäkinen Says:

    Mainio blogikirjoitus. Euroopasta on tulossa museo, jonka ohi kehittyvät taloudet kiirehtivät hurjaa kyytiä. Suomessa ns. asiantuntijatyöhön perustuva talous on synnyttänyt uuden julkisen rahan voimallisesti tukeman ”laiskan luokan” (vrt. luova luokka), jonka
    päätehtävänä on ylläpitää jatkuvaa hankekoneistoa ilman todellista päämäärää.
    t. projektin vetäjä

    • Jari Koskinen Says:

      ”Laiska luokka” on todella esiin nostamisen arvoinen sanapari. Olisikin tärkeää, että päätöksentekijät tulisivat paremmin tietoisiksi näennäisestä hanketoiminnasta. Rahaa tulisi antaa pääosin uutta luoville ja tulevaisuuteen suuntautuneille, kokeellisille hankkeille. Kaikilta hanketoiminnan osapuolilta pitäisi vaatia rohkeutta. Joskus tilanne on varmaankin se, että rahoittaja saa ideoiltaan hyvän, mutta ammattitaidottomasti toteutetun hankehakemuksen. Rahoittajalla pitäisi olla käytössään tarvittavaa asiantuntemusta, jotta hyvien ideoiden ja konseptien tueksi saadaan riittävää lisäosaamista. Hyvät ideat ovat kaikkein arvokkaimpaa pääomaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: