Archive for the ‘Medioiden evoluutiosta’ Category

Wired -lehden iPad-sovellus

17.2.2010

Tehkäämme kurkistus paperilehden tulevaisuuteen. Wired -lehden iPad -sovelluksen esittely antaa siihen hyvän mahdollisuuden. Wired on työskennellyt yhdessä Adoben kanssa luodakseen interaktiivisen ja paljon liikkuvaa kuvaa sisältävän version paperilehdestään (paperinen lehti tulee kulkemaan rinnalla vielä hyvä aikaa). Videossa kiinnostavaa on muun muassa se, miten voit pyrittää mainoksen tuotetta (esimerkkitapauksessa auto) ympäri ja tarkastella sitä eri suunnista. Wired haluaa pitää kiinni journalisminsa tasosta samalla kun he panostavat liikkuvaan grafiikkaan ja videomuotoisiin sisältöihin.

Olen tässä blogissa puhunut muuntuvista viestinnällisistä identiteeteistä. Wired -esimerkki antaa aavistuksen siitä, kuinka tulevaisuudessa on mahdollista personoida lehdestä oman näköisensä. Haluttaessa lukijalle voidaan antaa mahdollisuus valita erilaisista tyylillisistä ratkaisuista itselleen sopivin (ja silti pitää hallinnassa julkaisun etukäteen suunniteltu veistinnällinen identiteetti).

Wired -esimerkki on kiinnostava myös juuri käynnistyneen ServiceD -hankkeen näkökulmasta (ks.edelliset blogikirjoitukset ja http://liikkuvakoulu.wordpress.com/). Tuossa projektissa tutkimme muotoilun ja siihen liittyvien alojen osaamisen evoluutiota. Teknologinen konvergenssi ja tässä blogissa esitellyt (myös ubiikkiyhteiskuntaan liittyvät) kehitysypolut vaikuttavat ratkaisevasti muotoilun osaamisen kehittämisen haasteisiin.

Käy katsomassa video:
http://www.wired.com/epicenter/2010/02/the-wired-ipad-app-a-video-demonstration/

Lue myös edellinen blogikirjoitukseni: 3D -hologrammikuvia palvelumuotoilun tueksi

3D -hologrammikuvia palvelumuotoilun tueksi

17.2.2010

Geek.com kertoo Zebra Imaging -nimisen yrityksen innovaatiosta: 3D -visualisointinäytöistä, joiden avulla arkkitehtuuriin ja (palvelumuotoiluun) liittyvät pienoismallit voidaan korvata. Videolla näette häivähdyksen siitä, miltä 3D -esitykset näyttävät. Videoklipissä ja artikkelissa (Geek.com) kerrotaan myös kuinka sovellusta voidaan hyödyntää sotilaallisiin tarkoituksiin: taistelualueen maaston muotoja voidaan tarkastella kolmiulotteisena. Klipin lopussa meitä informoidaan siitä, kuinka yhtiön tulevaisuudensuunnitelmissa on saada aikaan kolmiulotteista videokuvaa reaaliaikaisena lähetyksenä.

Lisää tietoa:
http://www.geek.com/articles/chips/zebra-imagings-realistic-holographic-3d-visualization-displays-20100215/

Pennyn Interaktiiviset lasit

11.2.2010

Ruotsalainen Penny (http://www.penny.se) on kehittänyt interaktiiviset lasit, jotka toimivat taskutietokoneen kanssa. Käyttäliittymää ohjataan pään ja suun liikkeillä, kuten videosta voitte nähdä. Penny on yksi viime vuoden Red Herring -huomionosoituksen saajista. Yhtiö valittiin sadan kiinnostavimman Eurooppalaisen teknologiayrityksen joukkoon.

Penny on jälleen yksi esimerkki käyttöliittymien mielenkiintoisista kehityspoluista. Emme todellakaan tiedä, millaiset käyttöliittymät vievät voiton kilpailussa (teknologinen konvergenssi), vai onko tilanne kymmenen vuoden kuluttua edelleen monimuotoisempi kuin nykyään.

Sosiaalinen media ja teknologinen konvergenssi

10.2.2010

Jos Facebook olisi valtio, se olisi maailman neljänneksi suurin yli 250 miljoonan käyttäjän “asukasluvullaan”. Melkein puolet käyttäjistä vierailee Facebookissa päivittäin.

Useiden tutkimusten mukaan sosiaalinen media näyttää lisäävän hyvinvointia. Moni käyttää sitä lähentääkseen suhteitaan ystäviinsä. Toisaalta sosiaalisella medialla on myös haittavaikutuksia. Psykologi Laura Freberg Kalifornian polyteknisestä valtion yliopistosta tutki tiimeineen Facebookin aiheuttamaa yksinäisyyttä. Ne opiskelijat, jotka olivat elämässään muutenkin sosiaalisesti verkottuneita, hyötyivät Facebookista. Yksinäiset opiskelijat sen sijaan tulivat Facebookissa vieläkin yksinäisemmiksi. Freberg sanoo, että kroonisesti yksinäiset käyttäytyvät siten, että heidän toimintansa karkottaa muut. Toisaalta viestintätutkija Patti M. Valkenburg (Amsterdam School of Communication Research) on tutkimuksissaan todennut, että jäsenyys sosiaalisen median palvelussa lisää itseluottamusta ja omanarvontuntoa sekä parantaa ystävyyssuhteiden laatua. Lähitulevaisuudessa sosiaalista mediaa tullaan entistä enemmän hyödyntämään oppimisen, ryhmätyön ja verkottumisen välineenä.

Metatasolla puhumme globaalista ilmiöstä: vuorovaikutuksen räjähdysmäisestä kasvusta, johon liittyvät sosiaalisten medioiden lisäksi internet laajemminkin, sähköposti, mobiilit kommunikaatiovälineet, tv ja yhä lisääntyvässä määrin fyysiset tilat, joista on siirryttäessä ubiikkiyhteiskuntaan tulossa medioituneita ja “älykkäitä”. Lähitulevaisuudessa myös kahvipannusi voi olla kytketty internettiin (the Internet of things). Paul Fusero esittelee kiinnostavassa kirjassaan E-City: Digital networks and cities of the future (2008) kaupunkien kehitystä suhteessa digitalisoitumiseen. Hän käsittelee muun muassa paikkatietoisuuden merkitystä palveluiden kehityksessä ja arkkitehtuurin haasteita ubiikkiyhteiskunnassa. Sosiaalisesta mediasta on tulossa osa tilasuunnittelun haasteita (ks. ambience design).

Medioiden konvergenssi on hyvässä vauhdissa siitä hyvänä osoituksena Applen uusi iPad (lue erillinen artikkeli ja katso video). iPadista voi lukea kirjoja sekä sanoma-ja aikakausilehtiä. Tarkkailijoiden mukaan se on myös verraton laite pelaamiseen, videoiden katseluun ja muuhunkin. Amazonin Kinde on ollut tähän asti lähinnä kirjojen lukulaite, nyt Amazon pyrkii tekemään laitteesta monikäyttöisempää vastauksena Applen iPadille. Pyrkimystä teknologiseen konvergenssiin on havaittavissa lähes kaikilla laitevalmistajilla. Myös sosiaalisen median kanavista käydään kiihtyvää kilpailua. Google lanseerasi juuri uuden sosiaaliseen verkostoitumiseen tarkoitetun buzz-palvelunsa, joka on tiiviisti kytketty Gmailiin (nyt 170 miljoonaa käyttäjää).

PS. Luin eilen New York Timesista John Tierneyn artikkelin Will You Be E-Mailing This Column? It’s Awesome. Artikkelissa kerrotaan tutkimuksesta, jossa selvitettiin millaiset New York Timesin artikkelit ovat eniten sähköpostilla eteenpäin lähetettyjä; mitä artikkeita on suositeltu ystäville ja kollegoille. Olin yllättynyt, kun katselin tuloksia: ihmiset pitävät älyllisesti haastavista, pitkistä artikkeleista. Esimerkiksi tiedeartikkelit olivat hyvin suosittuja.

PS 2. Kuvassa parkkimittari San Franciscosta. Harrastan ikääntyneen teknologian kuvaamista. Näiden teknologisten muutosten keskellä vanhat masiinat ja käyttöliittymät herättävät innostusta. Yksi tärkeä tekijä innostuksessani ovat lähikuvien värit sekä pinnan tekstuuri ja struktuuri.

iPad

28.1.2010

iPad on juuri julkistettu. Oheisesta videoklipistä näet Applen pitkään varjeleman salaisuuden ominaisuuksia valokuvien käsittelystä sähköpostin kirjoittamiseen ja pelien pelaamisesta videoiden katsomiseen.

Laitetta kädessään pitäneet kommentaattorit ovat innoissaan. Näyttää siltä, että iPad tarjoaa erityisesti sanoma- ja aikakausilehtien lukemiseen uudenlaisen kokemuksen. Apple lanseerasi samalla myös kirjakaupan (iBooks Store). Kirjojen lukemiseen laite ei ilmeisesti tuo niin suurta muutosta kilpailijoihin verrattuna (Kindle 2 Global, Nook, Sonyn eReader tai Que e-reader).

Muotoilultaan ja käyttöliittymältään iPad on omalla tasollaan, Applen tyylille uskollisesti.

Kirja – mennyttä teknologiaa?

27.10.2009

sähköinen kirja

Digitaalinen aikakausi vaikuttaa jo kirjaksi kutsutun vanhan käyttöliittymän suosioon. Syyskuussa, käydessäni Bostonissa, huomasin uutiset paikallisesta Cushing Academyn kirjastosta, jossa fyysisistä kirjoista on luovuttu.  James Tracy kuvaa:

“When I look at books, I see an outdated technology, like scrolls before books (… ) This isn’t ‘Fahrenheit 451’ [the 1953 Ray Bradbury novel in which books are banned]. We’re not discouraging students from reading. We see this as a natural way to shape emerging trends and optimize technology.’’

Kirjastoon hankinttiin elektronisia lukijoita (esimerkiksi Amazonin Kindle kakkosia), joiden avulla valikoima lisääntyy miljooniin kirjoihin, aikaisemman 20.000 paperisen kirjan sijasta. Virtuaalisesssa kirjastossa digitaalisia kirjoja voi lukea myös tietokoneelta.

Luopuminen ei ole tapahtunut ilman vastalauseita ja nostalgiaa. Monella on fyysiseen kirjaan lämmin side, siksi virtuaaliseen kirjastoon on vaikea suhtautua positiivisesti. 18-vuotiasta Jemmel Billingslea kirjojen katoaminen ei kuitenkaan huoleta:

“It’s a little strange (….) But this is the future.’’

Muistan hyvin Nokian Mobira Citymanin vuodelta 1987. Tuosta puhelimesta olisi aikanaan voinut päätellä mobiilivallankumouksen (matkapuhelimien ja matkaviestinnän nopean kehityksen). Amazon Kindle 2 ja muut vastaavat elektroniset lukijat tulevat epäilemättä kehittymään nopeasti. Ennakoin, että nykyiset elektroniset lukijat tulevat näyttämään vuosikymmenen tai parin kuluessa yhtä naurettavilta kuin Nokian Mobira Cityman nyt. Samalla paperinen käyttöliittymä siirtyy pikkuhiljaa kuriositeetiksi. Uskoisin, että näin käy viimeistään 2030 paikkeilla. Tosin samaan hengenvetoon on todettava, ettemme voi tietää millaisesta käyttöliittymästä lukeminen (/kuunteleminen/katseleminen/aistiminen) vuonna 2030 tapahtuu. Kaikenlaisia yllättäviä kehityskulkuja on todennäköisesti odotettavissa.

PS. Tekeillä on monia kiinnostavia spekulatiivisia projekteja, jossa julkaisujen tulevaisuutta ennakoidaan. Oheisesta linkistä pääsette tarkastelemaan yhtä esimerkkiä:

http://www.commarts.com/interactive/cai09/BeyondTheFold.html

 

Muut lähteet:

http://www.boston.com/news/local/massachusetts/articles/2009/09/04/a_library_without_the_books/

http://schumacher.thurtal.net/resources/mobira_cityman_2.jpg

http://www.ebookreader123.com/images/Amazon-Kindle-2-Pictures.jpg

Paluu tulevaisuuteen

3.6.2009

Kääpiö_

Palasin juuri Kaliforniasta. Pidin esityksen Stanfordin yliopistolla järjestetyssä konffassa, tein ennakointityöhön liittyviä haastatteluja, otin valokuvia ja yritin virittää itseni oikeaan fiilikseen heikkojen signaalien etsimiseksi Palo Altosta ja San Franciscosta.

Reissu oli monella tapaa antoisa. Päällimmäisenä yleisvaikutelmana oli, kaiken kalifornialaisen rentouden jälkeenkin, huoli tulevasta. Valokuvasin paljon asunnottomia ja kaupungin laitapuolen kulkijoita. Yllä olevan kuvan kääpiö oli näiden yhteiskunnan reuna-alueille tipahtaneiden joukossa oikeastaan onnekas. Kuvan miehellä on kädessään hetki sitten lahjaksi saatu sikari. Paikalliset asukkaat San Franciscossa näyttivät pitävän kaveria jonkinlaisena maskottina, josta yhteistuumin pidettiin huolta.

Matkalla sain osallistua myös erilaisiin pohdintoihin medioiden tulevaisuudesta ja erityisesti sanomalehdistön kriisistä. Paniikkitunnelma on iskenyt erityisen kovaa amerikkalaiseen sanomalehdistöön. Kaikki yrittävät miettiä kuumeisesti, miten painettujen sanomalehtien tuottaminen tai niiden siirtäminen nettijulkaisuiksi saadaan kannattavaksi liiketoiminnaksi. Stanfordin yliopiston piirissä toimivan d.schoolin opettaja Corey Ford kertoi hyvän omakohtaisen esimerkin sanomalehtien kehitysprojektista. Ryhmä valkoisia, kuusikymppisiä päätoimittajamiehiä oli kokoontunut pohtimaan sanomalehtien tulevaisuutta(?). Ford oli sitä mieltä, että tällaisten kehitysryhmien tulisi olla huomattavasti monipuolisempia ja monialaisempia. Monella alalla näyttää siltä, että vahvat traditiot toimivat tehokkaasti kehityksen jarruna. Niin on myös painetun sanan parissa.

Kansalaismediat (citizen media), joissa yleisö(/lukijat) itse tuottavat uutisten sisältöjä, lisäävät lehtitalojen ja journalistien huolta entisestään. Miten käy parhaiden journalististen perinteiden mukaan tuottujen, tarkistettujen uutisten ja mediasisältöjen? Toisaalta on hienoa, että sisältö- ja uutistuotanto on rikastunut. Erilaiset portinvartijatahot ovat menettäneet valtaansa. Yksilöllä on entistä enemmän valinnan varaa. Voi hyvinkin käydä niin, että vain parhaat ja nopeimmat toimijat perivät markkinat. Yhtä lailla todennäköistä on, että tarjonta monipuolistuu entisestään ja sisältöjä suunnataan vielä nykyistäkin enemmän erilaisille asiantuntijayhteisöille, harrastuspiireille ja paikkakuntaan sidotusti. Rikastumisen seurauksena lienevät nähtävissä myös erilaiset sekä-että yhdistelmät ja variaatiot. Yksilö voi jatkossa entistä enemmän personoida mediasisältöjä omaksi ”kanavakseen”.

Yksi on kuitenkin varmaa. Uudet viestintäteknologiat jylläävät. Jäämme odottamaan millaisesta päätelaitteesta nautimme moniaistiset uutisemme kymmenen vuoden kuluttua? Yhteisönsä tukema kääpiö toimikoon tässä symbolina tekohengitetyille vanhoille medioille.

PS. Tyylikäs kääpiö on saanut kuvasta pyytämänsä maksun. Raha on nähtävissä hänen kädessään.

PS.2. Olen tietoinen siitä, että kääpiön asemesta tulisi käyttää sanaa lyhytkasvuinen. Kääpiö ei minusta ole loukkaava, pikemminkin kuvaava termi. Sitä paitsi nykyinen tendenssi löytää yhä useammasta sanasta loukkaavia sävyjä on omiaan köyhdyttämään suomen kieltä.

Paperilehden kuolema

5.4.2009

paperilehden-kuolema

”Yhdysvaltain lehdistö on joutunut talouskriisin ja mainostulojen romahtamisen myötä vakaviin vaikeuksiin suurimpia laatulehtiä myöten”. Näin lukee aamun Helsingin Sanomien pienessä uutisessa. Perinteikäs Seattle-Intteligencer siirtyi juuri pelkästään verkkolehdeksi ja Denverissä imestyvä Rocky Mountain News lopetettiin kokonaan. Vuodesta 1872 ilmestynyttä Boston Globea uhkaa lakkauttaminen. Vaikeuksissa on ollut myös vuonna 1865 perustettu San Francisco Chronicle, joka on tänä vuonna investoinut erityisesti lehden ulkoasuun, samoin kuin Chigaco Tribune ja Orlando Sentinel viime vuonna.  Designiin on panostettu, koska jotain on tehtävä paperilehden lukijoiden ja mainostulojen vähenemisen vuoksi.

Kirjoitin aikaisemmin tässä blogissa uusista sähköisistä lukijoista ja erityisesti Amazon Kindle 2:en saamasta huomiosta. Onko taistelu paperisten sanomalehtien puolesta taistelua tuulimyllyjä vastaan?  Monen lehden toimijoiden julkilausuttu (toive/)skenaario on sellainen, jossa paperilehdellä tulee säilymään oma roolinsa internetin  merkityksen kasvaessa ja sähköisten lukijoiden lisääntyessä.

Minulle itselleni sanomalehtien lukeminen aamukahvin kanssa on tärkeä tapa, josta en edes haluasi päästää irti. Muistettakoon kuitenkin, että nyt on kasvamassa internetsukupolvi, joka on tottunut hakemaan uutisensa netistä ja vieläpä valtamedioiden kanssa kilpailevista lähteistä. Heille paperilehti saattaa olla reliikki, jolla on merkitystä lähinnä historian näkökulmasta.

Sanoisin, että tässä tilanteessa systemaatisella ennakointityöllä (tulevaisuuden tutkimus) tulisi olla merkittävä rooli, samoin aktiivisella kehitystyöllä.

Amazon Kindle 2

8.3.2009

Amazon Kindle 2 on heti ilmestyttyään saanut paljon huomiota. Sen ominaisuudet ovat parantuneet ja eteenpäin on menty myös tyylillisesti.
Näppäimistö on muotoilultaan tyylipuhdas ja laite ohut. Mahdollisuus lähettää ja vastaanottaa sähköpostia lisää käytettävyyttä. Kahden gigan muistiin mahtuu 1500 kirjaa. Nyt saatavilla on Amazonin 240.000 kirjaa sekä mahdollisuus lukea useita sanomalehtiä. Amazonin johtaja Jeff Bezos on hehkuttanut, että heidän visionsa on kaikkien ikinä painettujen kirjojen saatavuus ja minkä tahansa kirjan imurointi alle 60 sekunnissa.

Kindellä on kilpailijansa (esimerkiksi Sony Reader) ja meneillään on monessa eri suunnassa tehtävää kehitystyötä. Näin ollen on vaikea ennakoida, minkä tyyppinen päätelaite vie voiton. Todennäköisesti kulttuurinen ja teknologinen evoluutio tuottaa useita kilpailevia lähestymistapoja.

Toisaalta nyt on selkesti havaittavissa sanomalehtien maailmanlaajuinen kriisi. Tuoreimmat uutiset löytyvät netistä. Lukijoiden lisäksi nyt myös ilmoitustuloja alkaa valua ilmaisille nettilehdille.

Kirjojen ja paperisten lehtien kuolemasta on puhuttu niin pitkään, että tällainen puhe on lähes menettänyt uskottavuutensa ja merkityksensä. Pidemmällä aikavälillä suuntaus on kuitenkin selvä. Nykyisenlaisen paperin käyttö lehdissä ja kirjoissa tulee näkemykseni mukaan (lähitulevaisuudessa) jatkuvasti vähenemään.

PS. Lue myös uusin blogikirjoitus aiheesta: Kirja – mennyttä teknologiaa? (27.10.2009)

Lähitulevaisuuden tietokone?

10.10.2008

Esittelyssä taas yksi ehdokas lähitulevaisuuden henkilökohtaiseksi tietokoneeksi. Oheisen videoklipin ”kynä” heijastaa eteesi sekä näppäimistön että näytön. Kuvan laatu ei näyttänyt hääppöseltä, mutta idea henkilökohtaista tietokoneesta taskussa on vetävä. Prototyyppi ei ole käsittääkseni ihan halvimmasta päästä.