Archive for the ‘Osaamisen evoluutio’ Category

Muotoilu taiteena?

13.2.2009

cafe-helmiSuomenkielisessä wikipediassa väitetään, että graafinen suunnittelu on sovellettu taidemuoto. Formulointi on monella tapaa ongelmallinen. Historiallisesta perspektiivistä tarkasteltuna ”sovellettu taidemuoto” saa toki selityksensä (piirtäminen ja kuvittaminen). Toisaalta sovellettu taidemuoto viittaa siihen, että graafinen suunnittelija tekee ensisijaisesti taiteellista työtä;  monistaa persoonallista kädenjälkeään tehtävästä toiseen. Tästä näkökulmasta katsottuna graafisen suunnittelijan ideoimat kaksikymmentä logoa tai julistetta voivat olla tunnistettavissa kaikki tekijänsä töiksi. Pahimmillaan suunnittelija käyttää itselleen läheisiä teemoja ja kehittämäänsä tyyliä toimeksiannosta toiseen. Hyvä graafinen suunnittelu lähtee kuitenkin aina liikkeelle viestittävästä sisällöstä ja kohderyhmistä, ei niinkään henkilön omista taiteellisista intresseistä. Erinomaisen suunnittelijan pitää pystyä varioimaan tyyliään tehtävästä toiseen.

Sanottu pätee tietysti kaikkeen muotoiluun. Designin pitäisi aina olla alisteista kulloisellekin tehtävälle. Tässäkin katsannossa (sisältö- ja kohderyhmänäkökulmat) hyvä design lähestyy taiteen statusta silloin, kun se on riittävän korkeatasoista. Korkealuokkaista designia kun esitellään museoissa ja gallerioissa. Valitettavasti designin perinnettä vaalivat toimijat ja toistuvasti järjestettävät ”kauneuskilpailut” eivät ole omiaan tukemaan alalla tapahtunutta osaamisen evoluutiota. Nykyään designprosessit ovat entistäkin haastavampia ja monialaista yhteistyötä vaativia.

Yllä Café Helmen kyltti, vanha Porvoo (kuva: JK).

Graafinen suunnittelu?

9.2.2009

graafinen-suunnittelu_nyc

Graafinen suunnittelu, graafinen muotoilu, graafinen viestintä ja visuaalinen viestintä. Kaikilla edellisillä käsitemuotoiluilla on pieni sisällöllinen  sävyero, vaikka niitä käytetäänkin pääosin pinnallisesti ja tiedostamattomasti synonyymeinä. Käsiteparien sisällöllä voi kuitenkin olla elinkeino- ja kulttuuripoliittistakin merkitystä, joten ei ole aivan yhdentekevää, miten niitä käytetään. Graafinen muotoilu -sanapari viestii halusta kytkeä graafinen suunnittelu paremmin itse muotoilun kenttään, yhdenvertaiseksi paljon hypetetyn teollisen muotoilun kanssa. Graafinen viestintä taas vie kuulijan ajatukset kauas graafisen suunnittelun ja graafisen muotoilun printtimaailmaan rajoittuneista mielikuvista ja laventaa työnkuvaa televisio-, internet- ja mobiilimaailmaan. Visuaalinen viestintä laajentaa mielikuvia edelleen, ja luo kytköksen holistisesti eri medioiden piirissä tehtävään visualisointityöhön, sekä arkkitehtuuriin, sisustussuunnitteluun, teolliseen muotoiluun ja vaikkapa muotisuunnitteluun.

Moni graafinen suunnittelija haluaa itselleen käsityö-leiman ja mielellään välttää liian suurellisia ilmaisuja. Tästä syystä  graafikko -ammattinimike on yleinen. Toisaalta ammattinimike on historiallisesti raskautettu, ja sekoittuu helposti taidegraafikkoon.

Kreikankielinen alkusana graphein merkitsee kirjoittamista ja piirtämistä. Nykyinen tendenssi kohti kokonaisvaltaisempaa graafista viestintää tai visuaalista viestintää on merkki ammattialan osaamisen evoluution viime vaiheista. Nyt visuaalisen viestinnän suunnittelu on entistäkin kompleksisempaa ja käsitteellisempää ja sillä on kytköksensä myös uusiin muotoilun alueisiin, kuten palvelumuotoiluun.

Law 5, Differences: ”Simplicity and complexity need each other”.

Maeda, John (2006). The Laws of Simplicity – Design, Technology, Business, Life.

Yllä ottamani kuva New Yorkista.

Osaamisen evoluutio

5.10.2008

Oheinen kuva esittelee paradigman muutoksia ja designin osaamisen evoluutiota. Designosaaminen on näkemykseni mukaan jatkuvasti käsitteellistynyt ja muuttunut kompleksisemmaksi. Kymmenen viime vuoden aikana konseptisuunnittelu ja erilaiset designstrategiat ovat yleistyneet ammattitoiminnassa. Parhaillaan suosiota on saavuttamassa systemaattinen ja proaktiivinen ennakointi (tulevaisuuden tutkimus).

(Proaktiivinen tarkoittaa aktiivista toimimista ennakoivasti. Termin proaktiivinen toi alun perin tietoisuuteemme psykiatri Victor Frankl kirjassaan Man’s Search for Meaning (1947). Termin teki tunnetuksi ja bisneskäyttöön soveltuvaksi Stephen Convey teoksessaan 7 Habits of Higly Effective People (1989).)

Lähde: Viestintä verkostoissa ja innovaatioissa (Koskela, Lasse & Koskinen, Jari & Lankinen, Pasi; WSOYpro, 2007).