Archive for the ‘Tieteiden kehitys’ Category

Teknologia, hyvinvointi ja ikäihmisten palvelut

30.10.2010

Ennakoin, että terveydenhuolto tulee muuttumaan todella paljon seuraavien vuosikymmenten kuluessa. Tähän on syynä erityisesti tieteellis-teknologiset edistysaskeleet sekä uudet ideat, konseptit ja innovaatiot, jolla hyvinvointiimme vaikutetaan positiivisesti.

Uudistumiselle on tarvetta erityisesti julkisen terveydenhuollon piirissä. Asiakkaan näkökulmasta ongelmana ovat byrokraattinen jähmeys, laitos- ja tehdasmaisuus, yksilön unohtaminen, tunteiden ja elämyksellisyyden laiminlyönti, huono henki, lähes olematon palvelukulttuuri ja jatkuva kiire (ei riittävästi aikaa yksilölliseen hoitoon). Haasteena on nähdä julkinen terveydenhuolto palveluna ja kehittää hyvinvointia yksilön näkökulmasta. Tässä työssä palvelumuotoilun monialainen osaaminen voisi olla avuksi.

Arvioita vastasyntyneiden eliniän odotteesta on koko ajan maltillisesti korotettu. Eliniän odotteeseen vaikuttavat  myös erilaisten hyvinvointitautien kuten diabeteksen lisääntyminen muun muassa lisääntyvän liikalihavuuden takia. Samaan aikaan näköpiirissä on muutoksia, jotka saattavat vaikuttaa radikaalisti eliniän kasvamiseen. Nyt jo on mahdollista tulostaa verisuonia elinprintterillä. Tutkijat uskovat, että lähivuosikymmenen tai kahden aikana kykenemme tulostamaan ihmisille varaosiksi uusia elimiä. Samaan tavoitteeseen tähtää elimien kasvattaminen kantasoluista (jo on kasvatettu muun muassa sialle sydän). Myös nanoteknologian piirissä otetut edistysaskeleet ovat avuksi terveyden edistämisessä. Tutkijat ovat esimerkiksi visioineet pienen pienten nanobottien (nanorobot) käyttöä yksittäisten syöpäsolujen tuhoamisessa. Nanobotteja voitanee käyttää myös terveyden reaaliaikaisessa monitoroinnissa. Lähitulevaisuudessa etälääketiede ja itsehoito tulevat merkittävänpään rooliin, kun kehossamme olevat anturit ilmoittavat jatkuvasti yksikölle itselleen ja mahdollisesti lääkärille yksilön terveyden tilasta. Terveyteen ja elinikään tulevat vaikuttamaan myös geeniterapia, bioteknologian kehityskulut ja vaikkapa entistä terveellisempi ruoka sekä vanhuksia auttavat kotirobotit (niitä on jo mm. Japanissa).

Nykytutkimus osoittaa, että meillä on syytä odottaa useiden vakavien sairauksien voittamista seuraavien vuosikymmenten kuluessa. Uskon, että vuoden 2030 lääketieteen näkökulmasta nykyinen terveydenhoito näyttää samalta kuin lääketiede vuonna 1900 nykynäkökulmasta. Useat tulevaisuuden tutkijat ovat esittäneet näkökumia eliniän radikaaliin kasvamiseen, jotkut puhuvat jopa 150-200 vuodesta, vaikka nykytiedon mukaan (solujen vanhenemisprosessista johtuen) eliniän rajat tulevat vastaan 120-130 vuotiaana. Muun muassa Ray Kurzweil on poleemisesti esittänyt ihmisen voivan lähitulevaisuudessa elävän ikuisesti. Visioita on esitetty myös ihmisen tietoisuuden lataamisesta tietokoneelle ja ihmisen ja koneen fuusiosta (ks. Ihminen 2.0. https://muuntuvailme.wordpress.com/category/ihminen-20/) sekä singulariteetistä (ks. videot alla).

Paljon on kuitenkin tehtävissä jo nyt. Erityisesti ikäihmiset voivat olla yhteiskunnalle voimavara, kun asiaa oikein ajatellaan. Jatkuvasti terveemmät seniorit kuluttavat enemmän ja voisivat myös joustavasti osallistua työelämään, mikäli järjestelmä siihen kannustaa. Monelle työ on myös harrastus, joten kiinnostus itselle rakkaaseen aihealueeseen ei pääty, vaikka ikää tuleekin lisää. Tarvitaan lisää palveluita senioreille. Tarvitaan myös koulutusta ja sparrausta positiivisen ja innostununeen palveluasenteen kehittämiseksi. Monissa Euroopan maissa seniorit ovat tipahtaneet toisen luokan kansalaisiksi, yhteiskunnallisessa, kulttuurisessa ja taloudellisessa tilanteessa, jossa kiristyvä talous vaatii säästöjä terveyden hoidosta ja vanhusten huollosta, samalla kun vanha yhteisöllisyys on katoamassa ja vanhusten lähipiiri on henkisesti etäällä. Sosiaalisen median palveluita tulisi ulottaa myös vanhuksille ja niitä kehittää nimenomaan ikäihmisten tarpeista käsin.

Erityisen huolissaan on syytä olla sairaiden ja liikuntakyvyttömien vanhusten ihmisarvoisesta kohtelusta säästöpaineiden vaikuttaessa henkilökunnan määrään ja hoidon laatuun.

Kaiken kaikkiaan olisi hienoa, jos kehitystyötä tehtäisiin tulevaisuutta ennakoiden, ei peruutuspeiliin katsoen tai pelkästään nykyhetken ongelmista käsin.

Lisää tietoa:

Ks. tämä video ensin:

http://www.transhumanismi.org/index.php?option=com_content&task=view&id=16&Itemid=41

http://mindstalk.net/vinge/vinge-sing.html

Mainokset

Sumea Logiikka

23.3.2009

sumea-logiikka

Sumean logiikan perusti professori Lotfi A. Zadeh, joka jo kuusikymmentäluvulla pohti kielen moniarvoisuutta. Kyse on moniarvologiikasta vastapainona kaksiarvologiikan mustavalkoiselle joko/tai -maailmalle. Sumean logiikan mukaan asiat eivät ole välttämättä täysin tosia tai täysin epätosia; vastaus ei siis ole välttämättä kyllä tai ei, vaan asia ja sen vastakohta voivat olla jossain määrin voimassa saman aikaisesti.

Otetaan esimerkki. Ystäväni Tuomo on 180 senttiä pitkä. Kuluuko hän pitkien vai ei-pitkien ihmisten joukkoon? Lappeenrannan Teknisen korkeakoulun professori Jorma K. Mattila sanoo, että ”Ero todennäköisyyden ja sumeuden välillä ilmenee myös matemaattisesti siten, että todennäköisyys on additiivinen mitta, mutta sumeus on subjektiivinen mielipide”. Näin ollen Tuomo on samaan aikaan jossain määrin sekä pitkä, että ei-pitkä (asiaan ei ole yksiselitteistä vastausta).

Sumean logiikan parissa työskennellyt (paljon parjattu) Bart Kosko kertoo kirjassaan Sumea Logiikka esimerkin antiikin Kreikasta: ”Zenon otti hiekkakasasta  hiukanjyvän ja kysyi, onko kasa enää kasa. Zenon ei koskaan löytänyt hiekanjyvää, joka muutti kasan ei-kasaksi”.

Kun sumeutta tarkasti pohtii, kielemme ja näin ollen todellisuutemme, pitää sisällään paljon ristiriitoja, jossa jopa vastakohdat (esimerkiksi kaunis ja ei-kaunis) ovat jossain määrin totta samaan aikaan. Mitä kompleksisempi on se ilmiö, jota arvioidaan, sitä vaikeampi siitä on antaa yksiselitteisiä lausuntoja. Alan pikkuhiljaa ymmärtää poliitikkoja, joilta tivataan kyllä tai ei-vastauksia silloinkin, kun sellaista vastausta ei edes ole olemassa. Ainakin minulle kompleksinen ja jatkuvasti muuttuva todellisuus näyttäytyy vallitsevasti subjektiivisena, ja siis sumeana.

Sumeaa logiikkaa voidaan menestyksellisesti käyttää myös laitteissa ja tietotekniikassa. Yleisesti tietotekniikkaan sovellettu sumea logiikka antaa mahdollisuuden jäljitellä ihmisen päättelyprosessia, kvantifioida epätarkkaa informaatioita ja tehdä päätöksiä epätäsmällisen tiedon perusteella.  Nykyään sumea logiikka luetaan osaksi pehmeää laskentaa (soft computing).

Tätä kirjoittaessa huomasin, että kotipesukoneessanikin on käytetty sumeaa logiikkaa (sumea säätö).

Vesa A. Niskanen (2003) Sumea Logiikka. Kirkasta älyä ja mallinnusta. WSOY.

Bart Kosko (2001). Sumea logiikka (Fuzzy Thinking, The New Science of Fuzzy Logic, 1993) Suom. Kimmo Pietiläinen. Art House.

http://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=2349
http://www.uta.fi/jarjestot/aatos/paatos/arkisto/208/paatos20806.html

Ajatusten lukua?

20.10.2008

Katsokaapa tämä Michio Kakun haastattelu. Kaku kumppaneineen on sijoittanut halvaantuneen aivoihin mikrosirun. Sirun avulla halvaantunut kykenee liikuttamaan tietokoneen kursoria (koskettamatta tietokoneeseen) ja siis käyttämään tietokonetta.

Kolmen vallankumouksen synergia

21.9.2008

Professori Michio Kaiku kuvaa videoklipissä kolmea jo käynnistynyttä vallankumousta liittyen kvanttimekaniikkaan sekä tietokoneiden ja bioteknologian nopeaan kehitykseen. Kaikun mukaan tieteiden viimeisen viidentoista vuoden nopea kehitys perustuu juuri näiden edellä kuvattujen vallankumousten syrergiaan.

Video on tärkeä kokonaiskuvan hahmottamiseksi seuraavien vuosikymmenten kehityskuluista. Hämmästyttävin yksityiskohta tulevaisuuden mahdollisuuksista on puhe tieteiskirjallisuudesta tutun teleportaation (kaukosiirron) edistysaskelista.