Palvelumuotoilun määritelmiä

24.4.2010

Olen viime aikoina käynyt paljon keskusteluja palvelumuotoilusta ja sen määritelmistä. Ongelmana on, että designalan ihmisiltä puuttuu usein teoreettinen koulutus ja ymmärrys keskeisistäkin käsitteistä. Toisaalta on huomautettava, että käsitteen sisältö määräytyy erilaissa käyttökonteksteissa. Käsitteiden sisällöt myös muuttuvat ajan mukana. Puhdas akateeminen, käytännön kielen käytöstä irtautunut määrittely ei näin ollen riitä.

Sivistolla palvelumuotoilu.fi määritellään palvelumuotoilu seuraavasti: ”Palvelumuotoilu on ajassa ja paikassa tapahtuvien kokemusten muotoilua, jotka tavoittavat ihmiset erilaisten kosketuspisteiden kautta”. Määritelmässä on iso käsitteellinen virhe.  Ihmisten kokemuksia ei voi muotoilla, ne ovat henkilökohtaisia. Voimme muotoilla palveluprosesseja ja palveluympäristöjä, mutta emme ihmisten kokemuksia tai mielikuvia. Kokemukset ja mielikuvat suodattuvat ihmisen oman henkilöhistorian ja maailmankuvan läpi, ja voimme vaikuttaa niihin vain rajatusti. Saman palvelun voi kokea tuhannella eri tavalla, ja tämä tekee palvelumuotoilun haastavaksi.
Otetaan toinen esimerkki englanninkielisen wikipedian sivulta: ”Service Design is the activity of planning and organizing people, infrastructure, communication and material components of a service, in order to improve its quality, the interaction between service provider and customers and the customer’s experience.” Määritelmä on jo parempi yritys ymmärtää palvelumuotoilun luonnetta. Siinäkin toisin keskeinen osa palvelumuotoiluun liittyvästä osaamisesta jää määrittelyn ulkopuolelle. Toistan vielä oman näkemykseni siitä, mitä palvelumuotoiluun liittyy, ja missä yhteyksissä palvelumuotoilun käsitettä käytetään:

1.    Palveluiden kehittämiseen liittyvät analyysit
2.    Palveluiden kehittämiseen liittyvä ennakointi -ja strategiatyö
3.    Palveluiden ideointi ja konseptointi
4.    Palveluprosessien suunnittelu
5.    Palveluympäristöjen suunnittelu
6.    Palveluprosesseihin –ja ympäristöhin liittyvä ohjeistus
7.    Palveluiden kehittämiseen liittyvä valmennus (esimerkiksi palveluasenteen muokkaaminen)

Lisäksi palveluomuotoilua on tehtävä tiiviissä vuorovaikutusuhteessa muun kehittämisen kanssa. Palvelumuotoilu on osa brändin rakentamista, siksi palveluun liittyvän markkinointi- ja viestintämateriaalin suunnittelua tulisi tehdä synkassa palvelumuotoiluprosessin kanssa. Palveluprosessien suunnittelussa tarvitaan internetin ja sosiaalisten medioiden tuntemusta. Myös mobiilien kommunikaatiovälineiden ja paikkatietoisuuden merkitys on kasvussa. Suurin muutos koskee kuitenkin palvelun käyttäjän asemaa. ServiceD -projektissa käyttäjä-tuottajuus on keskeinen näkökulma, samoin osallistava kehittäminen myös palvelumuotoilua tilanneen asiakasorganisaation johdon ja (avain)henkilöstön kanssa.

servicedesign.tv

16.4.2010

ServiceD -projektissa pyritään palvelumuotoiluosaamisen kehittämiseen. Hankkeessa tutkitaan myös designin, palvelumuotoilun ja palvelusektorin osaamisen evoluutiota ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Toisaalta projektissa synnytetään uuden tyyppistä palvelumuotoilukoulutusta Suomeen ja Viroon. Olemme jo pilotoineet kokeellista koulutusta Lahden ammattikorkeakoulun muotoiluinsitituutissa, jossa korostuivat seuraavat näkökulmat: 1. Palvelukehitystä tehtiin tiiviissä yritysyhteistyössä, 2. Palveluprosessien ja palveluympäristön analyysiin käytettiin älypuhelimia ja Lumi Interactive Oy:n kehittämää softaa, jonka avulla opiskelijat tallensivat palvelukokemuksensa videoklipein, sekä kävivät ajasta ja paikasta riippumatonta keskustelua taltioinneista, 3. Opiskelijat ennakoivat asiantuntijoiden avustuksella yritysten toimialan kehitystä ja toimintaympäristön muutoksia, 4. Opiskelijat tekivät palveluprosessien ja palveluympäristöjen analyysistään presentaation, jossa oli prosessikartta. Klikkaamalla kartasta yhtä pistetta, avautui sivu, josta näkyi tuon palvelupisteen analyysi videolkipein ja siihen liittyvine keskusteluineen. Lisäksi opiskelijat tuottivat asiantuntijoiden ohjauksessa ennakointikarttoja toimintaympäristön muutoksista. Jatkossa opetuksen osaksi tulee prosumer -näkökulma: opiskelijat tekeytyvät yrityksen asiakkaiksi, analysoivat ja kehittävät kokonaan uusia palveluita yhteistyössä asiakasyrityksen kanssa. Opiseklijaryhmän kehittämä, kokema ja tallentama palvelukokemus siirretään yrityksen asiakkaiden arvioitavaksi yrityksen internetsivuille. Mikäli uusi palvelu saa suosiota, se lisätään yrityksen palveluvalikoimaan.

Projektin aikana näkemys palvelumuotoilusta on muuttunut ja tulee edelleenkin muuttumaan. Tällä hetkellä olen sitä mieltä, että palvelumuotoiluun liittyy:

1.    Palveluiden kehittämiseen liittyvät analyysit
2.    Palveluiden kehittämiseen liittyvä ennakointi -ja strategiatyö
3.    Palveluiden ideointi ja konseptointi
4.    Palveluprosessien suunnittelu
5.    Palveluympäristöjen suunnittelu
6.    Palveluprosesseihin –ja ympäristöhin liittyvä ohjeistus
7.    Palveluiden kehittämiseen liittyvä valmennus (esimerkiksi palveluasenteen muokkaaminen)

Palvelusektori on tietysti itsestäänselvä palvelumuotoiluosaamisen hyödyntäjä. Erityisen kiinnostavaa on pohtia, miten palvelumuotoiluosaamista saadaan muunkin teollisuuden kehittämiseen.

Lisää tietoa: http://www.servicedesign.tv

Designing Slow Life

12.4.2010

Lahden ammattikorkeakoulun innovaatiokeskus järjesti OLO.MUOTO´10 -tapahtuman yhteydessä maaliskuussa Designing Slow Life -konferenssin. Esiintyjäkaarti oli vakuuttava ja anti muutenkin erinomainen. Esille nousi elämän hidastamisen tarve ja välttämättömät arvojen muutokset, jotta elämän perusasioita oppisi arvostamaan (Carl Honoré), vaihtoehtoisen elämänmuodon toteuttamisen vaikeudet perheessä ja ystäväpiirissä (John Webster), slow-ajattelun erilaiset ilmenemismuodot ja mahdollisuudet (Sirkka Heinonen), yhteistyö politiikan koneiston ja päätöksentekijöiden kanssa slow -palveluiden kehittämiseksi (Jari Kaivo-oja), sekä kestävän kehityksen perspektiivi (Alastair Fuad-Luke), palveluiden kokemisen henkilökohtaisuus (Gian Pangaro, IDEO) ja palvelumuotoilu laajemminkin (Reima Rönnholm).

Professori Alf Rehn piti kuitenkin kaikista herättävämmän puheenvuoron. Esityksen tyylilajina oli sekoitus teatteria, performanssia, stand-up -komiikkaa sekä älyllistä haastamista. Alf Rehniä ei ole suotta kutsuttu tieteen kauhukakaraksi (enfant terrible of organization studies). Kuten yllä olevasta kuvasta näkyy, vahva läsnäolo on Alfin henkilöbrändin kulmakivi. Luennossaan Alf pelkäsi, että slow-ajattelusta on vaarassa tulla kaikkien kannalta miellyttävä ja vaaraton Teddykarhu. Todellisuudessa muutosprosessit ovat vaikeita ja vaativat poistumista mukavuusalueelta. Tarvitaan vallankumouksellista toimintaa ja toisinajattelua.

Toimin konferenssin moderaattorina Jukka Oreston kanssa. Nostin esille designin osaamisen evoluution. Opetuksen ja osaamisen kehittämisen näkökulmasta olisi hyvä saada tietää, mitä designin ja palvelumuotoilun piirissä ja osaamisalueiden rajapinnoilla tapahtuu juuri nyt. Tätä varten on käynnistetty ServiceD -hanke (www.servicedesign.tv). Slow-palveluiden kehittäminenkin saa tilaa hankkeessa blogikirjoitusten kautta.

Designing Slow Life -konferessin jälkeen jäin pohtimaan slown uudelleen synnyttämistä. Osa slown ystävistä tuntuu haikailevan pakoa nykyhetkestä menneisyyteen. Heidän eskapistisesta näkökulmastaan ennen oli kaikki paremmin. Slown piirissä toimivat ihmiset vastustavat usein liian tiiviiksi käynyttä elämän ja työn rytmiä. Jotkut slow-ihmiset ovat suoranaisesti teknologiavastaisia. Slow on vetänyt puoleensa myös vaihtoehtoväkeä (ekologis-eettinen vihreä aatemaailma, new age -porukka) ja eri uskontojen edustajia.

Miten slow saataisiin päivitettyä tähän päivään? Pontentiaali on valtava. Ajatellaanpa vaikkapa hyvinvointisektoria suomalaisten palveluiden kehittämisen näkökulmasta. Maailma on täynnä uupumuksesta ja burn outista kärsiviä. Suomessa taas on tarjolla rauhoittavaa luontoa, jonka ympärille lepoon, rauhoittumiseen ja erilaisiin hoitoihin keskittyviä palveluita voisi rakentaa.

Slow-ajattelu ja palvelumuotoilu sopivat hyvin yhteen. Palvelumuotoilu tarkoittaa ennen kaikkea palvelukonseptien kehittämistä sekä palveluprosessien – ja ympäristöjen suunnittelua. Näin ollen mikä tahansa prosessi tai ympäristö voidaan suunnitella uusiksi slow-ajattelun näkökulmasta ja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Palvelumuotoilua voi hyödyntää myös laajemmissa yhteiskunnallisissa kehityshankkeissa.

Wired -lehden iPad-sovellus

17.2.2010

Tehkäämme kurkistus paperilehden tulevaisuuteen. Wired -lehden iPad -sovelluksen esittely antaa siihen hyvän mahdollisuuden. Wired on työskennellyt yhdessä Adoben kanssa luodakseen interaktiivisen ja paljon liikkuvaa kuvaa sisältävän version paperilehdestään (paperinen lehti tulee kulkemaan rinnalla vielä hyvä aikaa). Videossa kiinnostavaa on muun muassa se, miten voit pyrittää mainoksen tuotetta (esimerkkitapauksessa auto) ympäri ja tarkastella sitä eri suunnista. Wired haluaa pitää kiinni journalisminsa tasosta samalla kun he panostavat liikkuvaan grafiikkaan ja videomuotoisiin sisältöihin.

Olen tässä blogissa puhunut muuntuvista viestinnällisistä identiteeteistä. Wired -esimerkki antaa aavistuksen siitä, kuinka tulevaisuudessa on mahdollista personoida lehdestä oman näköisensä. Haluttaessa lukijalle voidaan antaa mahdollisuus valita erilaisista tyylillisistä ratkaisuista itselleen sopivin (ja silti pitää hallinnassa julkaisun etukäteen suunniteltu veistinnällinen identiteetti).

Wired -esimerkki on kiinnostava myös juuri käynnistyneen ServiceD -hankkeen näkökulmasta (ks.edelliset blogikirjoitukset ja http://liikkuvakoulu.wordpress.com/). Tuossa projektissa tutkimme muotoilun ja siihen liittyvien alojen osaamisen evoluutiota. Teknologinen konvergenssi ja tässä blogissa esitellyt (myös ubiikkiyhteiskuntaan liittyvät) kehitysypolut vaikuttavat ratkaisevasti muotoilun osaamisen kehittämisen haasteisiin.

Käy katsomassa video:
http://www.wired.com/epicenter/2010/02/the-wired-ipad-app-a-video-demonstration/

Lue myös edellinen blogikirjoitukseni: 3D -hologrammikuvia palvelumuotoilun tueksi

3D -hologrammikuvia palvelumuotoilun tueksi

17.2.2010

Geek.com kertoo Zebra Imaging -nimisen yrityksen innovaatiosta: 3D -visualisointinäytöistä, joiden avulla arkkitehtuuriin ja (palvelumuotoiluun) liittyvät pienoismallit voidaan korvata. Videolla näette häivähdyksen siitä, miltä 3D -esitykset näyttävät. Videoklipissä ja artikkelissa (Geek.com) kerrotaan myös kuinka sovellusta voidaan hyödyntää sotilaallisiin tarkoituksiin: taistelualueen maaston muotoja voidaan tarkastella kolmiulotteisena. Klipin lopussa meitä informoidaan siitä, kuinka yhtiön tulevaisuudensuunnitelmissa on saada aikaan kolmiulotteista videokuvaa reaaliaikaisena lähetyksenä.

Lisää tietoa:
http://www.geek.com/articles/chips/zebra-imagings-realistic-holographic-3d-visualization-displays-20100215/

Muotoilun ja markkinointiviestinnän kritiikki

16.2.2010

Aion seuraavassa eritellä, mistä osatekijöistä hyvä muotoilu tai markkinointiviestintä koostuu. Teen sen parhaassa open source -hengessä, sillä voitte kommentoida luonnoksiani aiheesta. Kehitetään kritiikin sisältöjä yhdessä pitkin matkaan. Muidenkin alojen ammattilaiset ovat tervetulleita osallistumaan, sillä monet kritiikin ainekset ovat luonteeltaan universaaleja.

Metatasolla markkinointiviestintä merkitsee tavoitteellista viestimistä. Usein tuo tavoite on jonkin tuotteen tai palvelun myynti. Monesti kyse on myös brändin imagoon vaikuttamisesta markkinointiviestinnän keinoin. Joskus keskeistä on yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Claude Hopkinsin hengessä voidaan kuitenkin todeta, että perustehtävänä on myydä jotain (ideoita, konsepteja, maailmankuvaa, tuotteita, palveluita, jne). Muotoilun puolella puhutaan enemmän käytettävyydestä, kuin myynnistä, vaikka nämä kaksi asiaa kuuluvat yhteen (jos jokin on käytettävää se usein on myös myyvää). Todettakoon, että erilaiset mittaukset, analyysit ja tutkimukset, joilla todennetaan mainonnan tehoa, brändin liiketaloudellisen arvon nousua tai käytettävyyttä ovat muotoilun ja markkinointiviestinnän arvioinnin ytimessä.

Muotoilun ja markkinointiviestinnän hyvän kriteerit ovat usein tiedostamattomia, niitä on vaikea ammattilaisenkaan pukea sanoiksi. Siksi on ratkaisevan tärkeää tutkia ja ymmärtää kritiikkiin liittyvää hienovaraista kielipeliä: ”Toi viivahässäkkä toimii hyvin, siinä kompakti musta pinta yhdistyy ohuisiin viivoihin graafisesti mielenkiintoisella tavalla”. Tässä avainsana on toimii. Sillä tarkoitetaan tyyllistä yhtenäisyyttä ja sommittelun osien tasapainoa. Esimerkiksi graafisen suunnitelun avulla tehdyn työn osat loksahtavat paikoilleen ja kokonaisuus toimii. Ammattilaisen silmä kehittyy huomaamaan pienetkin nyanssit. Mestarin taito ilmenee usein yksityiskohdissa.

Muotoilun eri alojen ja markkinointiviestinnän osaamisen evoluutio on merkinnyt osaamisen kompleksisoitumista. Nykyään ammattilaisten on osattava tai ainakin ymmärrettävä työtä tutkimuksista ennakoivaan strategiatyöhön, ideointiin ja konseptisuunnitteluun; käytännönläheisestä suunnittelusta ja toteutuksesta puhumattakaan. Kritiikin tulee siis kohdistua myös strategisten tavoitteiden toteutumiseen, ei vain yksittäiseen tuotteeseen tai palveluun.

Ammattilaisen on myös ymmärrettävä, mitä tarkoitukseen vaadituilla tietokoneohjelmilla voi saada aikaan. Tietotekniset välineet ja ohjelmistot kehittyvät vauhdilla. Mainosmaailmassa on ollut käynnissä pitkään murros, joka liittyy internetin ja erityisesti sosiaalisen median käyttöön markkinointiviestinnän välineenä. Sosiaalinen media vaatii uusia analyysimenetelmiä sekä strategia- ja suunnitteluosaamista.

Viime aikoina koulutuksesta ja sivistyksestä on tullut yhä tärkeämpää muotoilun ja markkinointiviestinnän osaamisen evoluutiossa.  Olennaista on ymmärtää erilaisia kulttuurisia eroja (kansalliset kulttuurit, kulutuskulttuurit, jne). Yhtä tärkeää olisi ymmärtää viestinnän symbolisia tasoja (lopulta muotoilukin on tavoitteellista viestintää). Millaisia sisältöjä johonkin muotokieleen tai kuvaan liittyy kulttuurisesti? Mitä jokin muoto tai kuva viestii eri kohde- ja sidosryhmille? Suunnittelutyössä tarvitaan nyt psykologien, sosiologien, kulttuuriantropologien ja aivotutkijoiden osaamista, vain muutaman ammattiryhmän mainitakseni.

Lisätään vielä vaikeuskerrointa. Siirryttäessä ubiikkiyhteiskuntaan olennaisiksi muotoilun ja markkinointiviestinnän arvioinnin osatekijöiksi tulevat muuntuvuus ja muunneltavuus. Rakennetun ympäristömme muuttuessa yhä ”älykkäämmäksi” ja medioituneemmaksi, yksilölle tulee mahdolliseksi muuntaa ympäristöään (esteettisesti ja viestinnältään) omien tarpeidensa mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että suunnittelussa olisi oltava mukana dramaturgian ja tarinankerronnan ammattilaisia. Esimerkiksi julkinen tila voi joko säätyä etukäteen kirjoitetun käsikirjoituksen mukaan tai ihmiset voisivat tilassa äänestää moniaistisista vaihtoehdoista itselleen tuohon tilanteeseen sopivan. Sama logiikka koskee myös markkinointiviestintää: tarvitaan erilaisia lähestymistapoja ja tyylejä, joista käyttäjä voi valita itselleen sopivamman. Käynnissä olevan muutoksen ensi askeleista saat vinkin, kun vierailet BBC:n webbisivuilla: voit kustomoida paitsi sivuston sisältöä myös ulkoasua.

Ambience design -hankkeessamme (ks. viereinen valikko ambience design) hyvinvointi on otettu keskeiseksi kriteeriksi olipa sitten kysymys sisustussuunnittelusta, teollisesta muotoilusta tai markkinointiviestinnästä. Lähitulevaisudessa tulemme näkemään muotoiltuja palveluita (palvelumuotoilu) ja brändejä, joiden tavoitteellisen viestinnän keskeinen agenda on vaikuttaa omalta osaltaan kohde- ja sidosryhmiensä hyvinvointiin.

PS. Kuvaan liittyen: maabrändin rakentamisessa kansalliset symbolit ovat osa kansakunnan kollektiivista muistia ja omanarvontuntoa. Ne ovat siksi tärkeää raaka-ainetta luoviin (maabrändiin liittyviin) suunnitteluprosesseihin

Muistimetalli ja ubiikkiyhteiskunta

15.2.2010

Luin tässä taannoin vision tulevaisuuden autoista, jotka on rakennettu muistimetallista. Kolarin sattuessa autoa kuumennetaan ja muistimetalli palauttaa auton muodon ennalleen. Suomenkielinen Wikipedia valistaa meitä: ”Yksinkertaisesti sanoen muistimetallit ovat ns. älykkäisiin materiaaleihin kuuluvia metalliseoksia joiden muotoa ja liikettä voidaan ohjata. Tällaisesta metallista tehty kappale siis muotoutuu aina saman muotoiseksi samassa lämpötilassa.”

Muistimetallit ovat yksi askel kohti ubiikkiyhteiskuntaa, jossa ympäristömme on muuttumassa ”älykkääksi” ja medioituneeksi. Seinät, lattiat, pöytäpinnat ja vaatteet päällämme voivat olla medioita, jossa näkyy liikkuvaa kuvaa ja grafiikkaa. Kahvipannusi voi olla kytketty internettiin (The Internet of Things). Muotoilun ja markkinointiviestinnän näkökulmasta muutokset ovat haastavia. Tulevaisuudessa suunnittelijoiden tulee pohtia monen eri alan asiantuntijan kanssa vuorovaikutusta tukevia moniaistisia tarinoita: tilat suunnitellaan säätyviksi tai säädettäviksi (ks. viereisestä valikosta ambience design).

Nainen ja sika

14.2.2010

Mikä tekee Juba Tuomolan sarjakuvasta Viivi ja Wagner niin suositun? Selvästi monet naiset kokevat asetelman huvittavan positiivisena. Mutta onko kyseessä feministien salajuoni miesten imagon pilaamiseksi? Ei todellakaan. Äijäthän voivat käyttää sarjakuvaa humoristisena todisteena siitä, että ihan kaikki miehet ovat sikoja. Toisaalta kiltit miehet voivat myös esittää (ja toivoa) olevansa sikoja. Kilttien ukkojen naiset sitten muka hyväntahtoisesti hyväksyvät tämän harhaluulon.  Äijät, jotka ovat tosielämässäänkin täysiä sikoja, voivan Viivin ja Wagnerin avulla löytää huumoria käytöksestään. Lopultakin sarjakuvan sika on nimittäin aika sympaattinen kaikessa läpinäkyvässä itsekkyydessään, uhoamisessaan ja laiskottelussaan. Kyseessä näyttää olevan Juba Tuomolan laskelmoitu käsikirjoitus sikamaisuuden esittämiseksi positiivisessa valossa!

Kaiken kukkuraksi sarjakuvan nainen on korostetun rakastava ja loputtoman kärsivällinen Wagnerin sikamaisuuksille satunnaisia raivareita lukuunottamatta. Sarjakuvassa naiseen kohdistuva huumori on aika kilttiä. Loppupäätelmäksi jää se, että naisen tulee rakastaa sikamaista miestään kaikista hankaluuksista ja sietämättömyyksistä huolimatta. Nähtävissä on siis kaksois-strategia: miehen sikamaisuus esitetään positiivisessa valossa ja sikamaisuuden hyväksyminenkin lempeänä toimintana, jossa nainen katsoo miestä kuin lasta. Lopulta se, että nainen (Viivi) esitetään näin ylevänä hahmona, viimeistee suotuisan ja humoristisen ilmapiirin sikamaisuuden hyväksymiselle. Sarjakuvaa lukeva nainen näkee omankin miehensä lapsena, jonka käytöstä voi hyväntahtoisesti sietää.

Voi tietysti olla, että Viivi ja Wagner onkin kaikkien aikojen parasta parisuhdeterapiaa. Sarjakuva terapiana ei ole olenkaan hullumpi ajatus. Jonkun pitäisi tarttua ajatukseen, ja kehitellä sarajakuvaterapiaa eteenpäin. Sarjakuvaa kannattaisi hyödyntää nykyistä enemmän myös opetuksen tukena, samoin kuin tarkoitusta varten suunniteltuja tietokonepelejä.

Mitä teen juuri nyt?

12.2.2010


Sähköpostiini on tullut kyselyjä siitä, mitä kaikkea teen juuri nyt. Pääosin kysymykset ovat tulleet luentojeni jälkeen, joten vastaan nyt tässä kaikille yhteisesti.

Työni on monialaista; teen samaan aikaan ennakointi-, strategia- ja tutkimustyötä, konseptisuunnittelua sekä toisaalta jonkin verran myös hyvin käytännön läheistä työtä valokuvauksen ja graafisen suunnittelun parissa. Alla kuvaus kymmenestä tärkeimmästä käynnissä olevasta projektista juuri nyt:

1. ECP 2030
Eu-rahotteinen projekti European Consumer Preferences 2030 on monella tapaa kiinnostava. Kirjoitan parhaillaan kuluttajatutkimuksen laadullista raporttia. Projektin vetäjänä on yritys nimeltä Innova Europe Brysselissä. Teen työtä yhteistyössä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa.
2. PATS
Privacy Awareness Through Security Branding on Eu-rahotteinen hanke, jossa mukana laaja kansainvälinen konsortio. Tutkin parhaillaan Eurooppalaisten arvojen ja arvostusten muutoksia. Teen työtä yhteistyössä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa.
3. GINJO
Globaalia innovaatiojournalismia tutkiva Tekes-rahoitteinen hanke, jossa keskityn parhaillaan blogikirjoituksiin kevällä julkaistavaan, englanninkieliseen Ginjo.org -sivustoon. Teen tätäkin työtä yhteistyössä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa.
4. Palvelumuotoiluhanke
Lahden ammattikorkeakoulun Innovaatiokeskuksen ja Eestin Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen (The Estonian Institute for Futures Studies) interreg- rahoitteinen projekti ServiceD on juuri käynnistynyt. Parhaillaan suunnittelen (alihankintana) Servicedesign.tv- sivuston ulkoasua, projektin muita viestintämatskuja sekä kirjoitan blogi- ja wikiartikkeleita palvelumuotoiluun liittyen. Projektissa myös tutkitaan designin ja siihen liittyvien alojen osaamisen evoluutiota. Servicedesign.tv tulee olemaan keskeinen foorumi palvelumuotoilusta kiinnostuneille. Sivuston kieli on englanti.
5. DesignDiscussions.org
DD on englannikielinen designlehti, jonka ensimmäinen numero julkistetaan maaliskuun lopussa OLO.MUOTO´10-tapahtumassa. Monialainen lehti menee kansainväliseen jakeluun ja pyrkii dialogiin lukijoiden ja eri ammattiyhteisöjen kanssa. Sosiaalinen media on tärkeä osa julkaisun identiteettiä. Olen lehden toinen päätoimittaja Kari Mäkisen kanssa ja vastaan myös visuaalisuudesta Pia Muhlin kanssa. DesignDiscussions.org ei ole vain muotoilulehti. Se on samalla kulttuurijulkaisu ja talouslehti. DesignDiscussions.org toimii ammattialueiden rajapinnoilla ja kohtauspisteissä.
6. OLO.MUOTO´10
Lahden Messukeskuksessa järjestetään 24.–27.3.2010 tulevaisuushenkinen ja monialainen designtapahtuma OLO.MUOTO’10. Tapahtuma koostuu muotoilun huippuosaajien kohtaamisista, luennoista, paneelikeskusteluista, näyttelystä ja kansainvälisestä konferenssista. Mukana lähitarkastelussa erityisesti konseptisuunnittelu, palvelumuotoilu, design thinking (muotoilu prosessina) sekä teollinen muotoilu, sisustussuunnittelu, huonekalusuunnittelu, arkkitehtuuri, vaate- ja korusuunnittelu sekä valaistussuunnittelu. Olen ollut keskeisesti mukana tapahtuman taustajoukoissa. Luennoin Designing Slow life -konferenssissa.
7. YOL
Suunnittelen parhaillaan yhdessä Elias Kapiaisen kanssa Yksityisen Opetusalan Liiton uutta viestinnällistä identiteettiä.
8. Hyvinvointipalvelut 2.0.
Yhteistyöprojekti Lahden Ammattikorkeakoulun Innovaatiokeskuksen ja Hyvinvointikeskus Wanhan Herran kanssa. Maaliskuun lopussa ilmestyy kirja Hyvinvointipalvelut 2.0., jossa artikkelini Neljä Skenaariota hyvinvointikeskukseksi – ennakointia ja palvelumuotoilua ikäihmisille. Parhaillaan viimeistelen teoksen ulkoasua yhdessä Elias Kapiaisen kanssa. Kirjan kuvituksena on valokuviani.
9. Ambience design
Valmistelen Ambience Design Experience -hanketta yhteistyökumppanien kanssa.  Ks. Ambience design valikosta.
10. Taide.fi ja Art.fi
Teen ennakointipainotteista liiketoimintasuunnitelmaa konseptin taustajoukkojen kanssa.

Osa käynnissä olevista töistä on salaisia, eikä niistä voi puhua mitään. Ennakointityö (videointi ja valokuvaus, tutkimustyö, artikkelit ja blogikirjoitukset) ovat jatkuvia töitä; niiden parissa aikaa kuluu joka päivä.

PS. Uutena vuotena päätin, että tulevaisuudessa tulen keskittymään vain hankkeisiin, jossa ennakointi- ja strategiatyö yhdistyy käytännön kokeellisiin projekteihin. Lisään siis etunojaa tulevaisuuteen.

Pennyn Interaktiiviset lasit

11.2.2010

Ruotsalainen Penny (http://www.penny.se) on kehittänyt interaktiiviset lasit, jotka toimivat taskutietokoneen kanssa. Käyttäliittymää ohjataan pään ja suun liikkeillä, kuten videosta voitte nähdä. Penny on yksi viime vuoden Red Herring -huomionosoituksen saajista. Yhtiö valittiin sadan kiinnostavimman Eurooppalaisen teknologiayrityksen joukkoon.

Penny on jälleen yksi esimerkki käyttöliittymien mielenkiintoisista kehityspoluista. Emme todellakaan tiedä, millaiset käyttöliittymät vievät voiton kilpailussa (teknologinen konvergenssi), vai onko tilanne kymmenen vuoden kuluttua edelleen monimuotoisempi kuin nykyään.