Posts Tagged ‘ennakointi’

Palvelumuotoilua kehittämässä

14.5.2010

ServiceD -hankkeessa on useita ulottuvuuksia. Yhtäältä tutkimme muotoilun osaamisen evoluutiota Suomessa ja Virossa vuosisadan alusta nykyhetkeen; ennakoimme myös kehityskulkuja vuoteen 2030. Samalla tutkimme palvelukehitykseen liittyvää osaamisen evoluutiota. Tuloksena saamme osaamisen evoluutiota kuvaavia, visualisoituja karttoja osana monialaisia analyysejä. Ajatuksena on palvelumuotoilun osaamisen ja uudentyyppisen koulutuksen kehittäminen. Projektin pilottikoulutusmoduli järjestetään Lahden Ammattikorkeakoulun muotoiluinstituutissa syksyllä 2010. Kehitteillä on myös laajempi palvelumuotoilun opintokokonaisuus.

Tutkimushypoteesi on, että uusi palvelumuotoilun ala on rakentunumassa monista eri traditioista ja poluista. Viime aikoina muotoilun perpektiivi on kansainvälisestikin korostunut, mutta alan kehityksen ovat vaikuttaneet muun muassa IBM:n piirissä syntynyt SSME (Service Science, Management and Engineering), palveluinnovaatio-osaaminen (Service Innovation) sekä palveluyritystoiminnan piirissä kehittynyt oma bisnesorientoitunut kehitystyö (Service Business Development). Lisäksi kokonaisuuteen vaikuttaa IT-alueen palvelukehityksen osaamisen kehityskulut.  Muotoilun puolella uuden alan rakentumista ovat kiihdyttäneet esimerkiksi vuorovaikutusmuotoilu (Interaction Design) ja käytettävyyssuunnittelu (Usability Design). Viime aikoina Internetiin ja erityisesti sosiaalisiin medioihin liittyvät osaamiset ovat tulleet tärkeäksi osaksi palvelumuotoiluosaamista.

Meillä on visio siitä, minkä tyyppistä palvelumuotoiluosaamista haluamme olla mukana kehittämässä. Haluamme yhdistää tuoreet kehityskulut liittyen mobiiliteknologiaan, monikanavaisuuteen, paikkatietoisuuteen, käyttäjä-tuottajuuteen (Prosumerism), ja joukkoustamiseen (Crowdsourcing). Mukana ajattelussamme on siirtymä informaatioyhteiskunnasta ubiikkiyhteiskuntaan (Ubiquitous Society), jossa rakennettu ympäristömme on muuttumassa ”älykkääksi” ja medioituneeksi. Samaan teemaan liittyy myös palveluympäristöjen muutos moniaistisiksi (ks. ambience design). Näkemyksemme mukaan ennakointiosaaminen on tärkeä osa tulevaisuuden palvelukehitystä. Nykyään palveluita kehitetään liian usein historiallisesta perspektiivistä tai nykhetkestä käsin. Tuloksena on palvelukonsepteja, jotka vanhenevat heti käsiin. Monialaista ennakointitietoa hyödyntämällä yritykset saavat palvelukehityksen tueksi tietoa muustakin kun toimialansa kehityksestä. Toimintaympäristön muutosten analyysi auttaa kehittämään palveluinnovaatioita.

Ensimmäinen pilottikoulutus järjestettiin Muotoiluinstituutissa vuosi sitten. Tuolloin ajattelussamme oli jo elementtejä, joita haluamme edelleen kehittää. Keskeinen elementti oli yritysyhteistyö, jossa opiskelijat toteuttavat yhdessä yritysten edustajien ja ohjaajien (opettajina toimivien asiantuntijoiden) kanssa käytännönläheisen palvelukehitysprojektin. Toinen keskeinen elementti on ollut älypuhelimien käyttö osana projektia ja opetusta. Opiskelijat analysoivat palveluprosesseja ja palveluympäristöjä tallentamalla kokemukset videoklipeiksi puhelimensa videokameralla. Näistä tuotoksista oli sitten mahdollista käydä ajasta ja paikasta riippumatonta keskustelua Lumi Interactive Oy:n luomassa monikanavaympäristössä (älypuhelimet ja tietokoneet). Projektin ja kurssin lopputuloksena syntyi raportti mukana olleiden yritysten palveluympäristljen ja palveluprosessien kehittämisestä. Opiskelijat esittelivät tuotoksensa presentaatioissa, jotka sisälsivät palveluprosessikartan. Tuossa kartassa oli pisteitä, joita klikkaamalla avautui näkymä tuosta palvelupisteestä otettuihin videoklippeihin ja analyyseihin. Osa opiskelijoista keskittyi asiantuntijoiden johdolla toimintaympäristön muutosten analyysiin, jonka tulokset antoivat näkymiä palveluiden tulevaisuuden kehittämiseen. Syksyn 2010 pilottikoulutuksessa mukaan otetaan käyttäjä-tuottajuus näkökulma sekä muita yllä esitettyjä palvelumuotoilun kehittämiseen ajateltuja teemoja.

ServiceD -projektissa yhdistyvät muotoilun ja palvelukehityksen osaamisen evoluution tutkimus, ennakointiosaamisen hyödyntäminen sekä palvelumuotoiluosaamisen ja -koulutuksen monipuolinen kehittäminen. Projektin luonteeseen kuuluu, että ajattelumme tulee jatkuvasti kehittymään. Palvelumuotoilun osaamisen kehitystä kiihdyttääksemme projektiimme liittyy sosiaalinen media http://www.servicedesign.tv, jossa tulee olemaan runsaasti korkeatasoisia blogi-ja wikikirjoituksia sekä aihealueeseen liittyviä keskusteluita.

Oheinen kuva on otettu Aarteiden talon (kulttuuripäiväkoti) pihalta.  Kuva johdattaa ajattelemaan palvelukonsepteja pelimäisen logiikan pohjalta. Uudessa Hyvinvointipalvelut 2.0 -kirjan artikkelissani esittelen ajatuksiani vanhusten palveluiden kehittämisestä pelimetaforan kautta.

Mainokset

Paperilehden kuolema

5.4.2009

paperilehden-kuolema

”Yhdysvaltain lehdistö on joutunut talouskriisin ja mainostulojen romahtamisen myötä vakaviin vaikeuksiin suurimpia laatulehtiä myöten”. Näin lukee aamun Helsingin Sanomien pienessä uutisessa. Perinteikäs Seattle-Intteligencer siirtyi juuri pelkästään verkkolehdeksi ja Denverissä imestyvä Rocky Mountain News lopetettiin kokonaan. Vuodesta 1872 ilmestynyttä Boston Globea uhkaa lakkauttaminen. Vaikeuksissa on ollut myös vuonna 1865 perustettu San Francisco Chronicle, joka on tänä vuonna investoinut erityisesti lehden ulkoasuun, samoin kuin Chigaco Tribune ja Orlando Sentinel viime vuonna.  Designiin on panostettu, koska jotain on tehtävä paperilehden lukijoiden ja mainostulojen vähenemisen vuoksi.

Kirjoitin aikaisemmin tässä blogissa uusista sähköisistä lukijoista ja erityisesti Amazon Kindle 2:en saamasta huomiosta. Onko taistelu paperisten sanomalehtien puolesta taistelua tuulimyllyjä vastaan?  Monen lehden toimijoiden julkilausuttu (toive/)skenaario on sellainen, jossa paperilehdellä tulee säilymään oma roolinsa internetin  merkityksen kasvaessa ja sähköisten lukijoiden lisääntyessä.

Minulle itselleni sanomalehtien lukeminen aamukahvin kanssa on tärkeä tapa, josta en edes haluasi päästää irti. Muistettakoon kuitenkin, että nyt on kasvamassa internetsukupolvi, joka on tottunut hakemaan uutisensa netistä ja vieläpä valtamedioiden kanssa kilpailevista lähteistä. Heille paperilehti saattaa olla reliikki, jolla on merkitystä lähinnä historian näkökulmasta.

Sanoisin, että tässä tilanteessa systemaatisella ennakointityöllä (tulevaisuuden tutkimus) tulisi olla merkittävä rooli, samoin aktiivisella kehitystyöllä.

Mitä luen juuri nyt? (0109)

27.1.2009

2new-york_Tuloksellisen ennakoinnin näkökulmasta on fiksua perehtyä hyvinkin erilaisiin medioihin ja sisältöihin. Tuntuu mielekkäältä tunkeutua ulos oman ammattialan kehyksesta ja lukea täysin eri alojen kirjoja ja lehtiä. Lisäbonuksena tulee vielä ajalehtiminen erilaisilla sosiaalisen median foorumeilla yhdessä muiden löytöretkeilijöiden kanssa. Tällainen intellektuaalinen seikkailuhenkisyys tarkoittaa tietysti sitä, että usein en ymmärrä puoliakaan lukemastani (vaikkapa nanoteknologiasta). Joskus kokonaiskuva kirkastuu, yhtä usein tuloksena on pään sisäinen luova kaaos.

New Yorkin matkalta tuli raahattua pino kirjoja mukana. Tällä kertaa keskityin hankkimaan suoraviivaisemmin hyödyllisiä teoksia; tietolähteitä käynnissä oleviin töihin. Nyt luen Michael Bierutin toimittamaa Seventy-nine Short Essays on Design. Tarkastelun alla on myös John Maedan ansiokas The Laws of Simpicity – Design, Technology, Business, Life. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen CID-ryhmän (ja ambience design -projektimme) näkökulmasta tärkeitä ovat myös Diane Ackermanin A Natural History of the Senses, Chandler Burrin The Emperor of Scent ja Simon Ingsin A Natural History of Seeing  – the Art & Science of Vision. Erittäin ilahduttava löytö on Henry Petroskin The Evolution of Useful Things.

Luettavien artikkelien lehtipinossani on odottamassa vuoroaan muun muassa The Economist, jossa 14 sivun raportti finanssialan tulevaisuudesta. Viime syyskuun Harvard Business Reviewissä taas on Ed Catmullin kiinnostava juttu How Pixar Fosters Collective Creativity. Useaan otteeseen selailtu designlehti I.D:n joulukuun numero vaatii tarkempaa huomiota teemallaan New + Notable 2008 – The Year’s Smartest Products. Monoclen marraskuun numeron väliin on merkitty keltainen lappu; New designs on diplomacy. Tammikuun NewScientist -lehdessä on niin kiinnostava juttu, että siihen täytynee tarttua heti: Forbidden knowledge – Is science out of control? Wired -lehden kansijuttuna on tämän blogin teemojen kannalta hyödyllinen Inside the GPS Revolution. 5-vuotiaan poikani kanssa selailinkin jo Popular Science -lehden artikkelia Human Jet – Is This 134mph Wing the Future of Personal Flight?

Lisäksi perehdyn juuri nyt ohjelmallisesti innovaatiojournalismiin ja palvelumuotoiluun liittyviin kirjoituksiin. Luettavaa siis riittää, mutta mikäs sen innostavampaa. Kroppa ilmoittaa kyllä sitten, koska on aivojen nollauksen aika. Se tapahtuu esimerkiksi saunomalla tai Blu-ray-leffoja katsomalla.

Kuva on New Yorkista.