Posts Tagged ‘geeniterapia’

Teknologia, hyvinvointi ja ikäihmisten palvelut

30.10.2010

Ennakoin, että terveydenhuolto tulee muuttumaan todella paljon seuraavien vuosikymmenten kuluessa. Tähän on syynä erityisesti tieteellis-teknologiset edistysaskeleet sekä uudet ideat, konseptit ja innovaatiot, jolla hyvinvointiimme vaikutetaan positiivisesti.

Uudistumiselle on tarvetta erityisesti julkisen terveydenhuollon piirissä. Asiakkaan näkökulmasta ongelmana ovat byrokraattinen jähmeys, laitos- ja tehdasmaisuus, yksilön unohtaminen, tunteiden ja elämyksellisyyden laiminlyönti, huono henki, lähes olematon palvelukulttuuri ja jatkuva kiire (ei riittävästi aikaa yksilölliseen hoitoon). Haasteena on nähdä julkinen terveydenhuolto palveluna ja kehittää hyvinvointia yksilön näkökulmasta. Tässä työssä palvelumuotoilun monialainen osaaminen voisi olla avuksi.

Arvioita vastasyntyneiden eliniän odotteesta on koko ajan maltillisesti korotettu. Eliniän odotteeseen vaikuttavat  myös erilaisten hyvinvointitautien kuten diabeteksen lisääntyminen muun muassa lisääntyvän liikalihavuuden takia. Samaan aikaan näköpiirissä on muutoksia, jotka saattavat vaikuttaa radikaalisti eliniän kasvamiseen. Nyt jo on mahdollista tulostaa verisuonia elinprintterillä. Tutkijat uskovat, että lähivuosikymmenen tai kahden aikana kykenemme tulostamaan ihmisille varaosiksi uusia elimiä. Samaan tavoitteeseen tähtää elimien kasvattaminen kantasoluista (jo on kasvatettu muun muassa sialle sydän). Myös nanoteknologian piirissä otetut edistysaskeleet ovat avuksi terveyden edistämisessä. Tutkijat ovat esimerkiksi visioineet pienen pienten nanobottien (nanorobot) käyttöä yksittäisten syöpäsolujen tuhoamisessa. Nanobotteja voitanee käyttää myös terveyden reaaliaikaisessa monitoroinnissa. Lähitulevaisuudessa etälääketiede ja itsehoito tulevat merkittävänpään rooliin, kun kehossamme olevat anturit ilmoittavat jatkuvasti yksikölle itselleen ja mahdollisesti lääkärille yksilön terveyden tilasta. Terveyteen ja elinikään tulevat vaikuttamaan myös geeniterapia, bioteknologian kehityskulut ja vaikkapa entistä terveellisempi ruoka sekä vanhuksia auttavat kotirobotit (niitä on jo mm. Japanissa).

Nykytutkimus osoittaa, että meillä on syytä odottaa useiden vakavien sairauksien voittamista seuraavien vuosikymmenten kuluessa. Uskon, että vuoden 2030 lääketieteen näkökulmasta nykyinen terveydenhoito näyttää samalta kuin lääketiede vuonna 1900 nykynäkökulmasta. Useat tulevaisuuden tutkijat ovat esittäneet näkökumia eliniän radikaaliin kasvamiseen, jotkut puhuvat jopa 150-200 vuodesta, vaikka nykytiedon mukaan (solujen vanhenemisprosessista johtuen) eliniän rajat tulevat vastaan 120-130 vuotiaana. Muun muassa Ray Kurzweil on poleemisesti esittänyt ihmisen voivan lähitulevaisuudessa elävän ikuisesti. Visioita on esitetty myös ihmisen tietoisuuden lataamisesta tietokoneelle ja ihmisen ja koneen fuusiosta (ks. Ihminen 2.0. https://muuntuvailme.wordpress.com/category/ihminen-20/) sekä singulariteetistä (ks. videot alla).

Paljon on kuitenkin tehtävissä jo nyt. Erityisesti ikäihmiset voivat olla yhteiskunnalle voimavara, kun asiaa oikein ajatellaan. Jatkuvasti terveemmät seniorit kuluttavat enemmän ja voisivat myös joustavasti osallistua työelämään, mikäli järjestelmä siihen kannustaa. Monelle työ on myös harrastus, joten kiinnostus itselle rakkaaseen aihealueeseen ei pääty, vaikka ikää tuleekin lisää. Tarvitaan lisää palveluita senioreille. Tarvitaan myös koulutusta ja sparrausta positiivisen ja innostununeen palveluasenteen kehittämiseksi. Monissa Euroopan maissa seniorit ovat tipahtaneet toisen luokan kansalaisiksi, yhteiskunnallisessa, kulttuurisessa ja taloudellisessa tilanteessa, jossa kiristyvä talous vaatii säästöjä terveyden hoidosta ja vanhusten huollosta, samalla kun vanha yhteisöllisyys on katoamassa ja vanhusten lähipiiri on henkisesti etäällä. Sosiaalisen median palveluita tulisi ulottaa myös vanhuksille ja niitä kehittää nimenomaan ikäihmisten tarpeista käsin.

Erityisen huolissaan on syytä olla sairaiden ja liikuntakyvyttömien vanhusten ihmisarvoisesta kohtelusta säästöpaineiden vaikuttaessa henkilökunnan määrään ja hoidon laatuun.

Kaiken kaikkiaan olisi hienoa, jos kehitystyötä tehtäisiin tulevaisuutta ennakoiden, ei peruutuspeiliin katsoen tai pelkästään nykyhetken ongelmista käsin.

Lisää tietoa:

Ks. tämä video ensin:

http://www.transhumanismi.org/index.php?option=com_content&task=view&id=16&Itemid=41

http://mindstalk.net/vinge/vinge-sing.html