Posts Tagged ‘Graafinen suunnittelu’

Muotoilun ja markkinointiviestinnän kritiikki

16.2.2010

Aion seuraavassa eritellä, mistä osatekijöistä hyvä muotoilu tai markkinointiviestintä koostuu. Teen sen parhaassa open source -hengessä, sillä voitte kommentoida luonnoksiani aiheesta. Kehitetään kritiikin sisältöjä yhdessä pitkin matkaan. Muidenkin alojen ammattilaiset ovat tervetulleita osallistumaan, sillä monet kritiikin ainekset ovat luonteeltaan universaaleja.

Metatasolla markkinointiviestintä merkitsee tavoitteellista viestimistä. Usein tuo tavoite on jonkin tuotteen tai palvelun myynti. Monesti kyse on myös brändin imagoon vaikuttamisesta markkinointiviestinnän keinoin. Joskus keskeistä on yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Claude Hopkinsin hengessä voidaan kuitenkin todeta, että perustehtävänä on myydä jotain (ideoita, konsepteja, maailmankuvaa, tuotteita, palveluita, jne). Muotoilun puolella puhutaan enemmän käytettävyydestä, kuin myynnistä, vaikka nämä kaksi asiaa kuuluvat yhteen (jos jokin on käytettävää se usein on myös myyvää). Todettakoon, että erilaiset mittaukset, analyysit ja tutkimukset, joilla todennetaan mainonnan tehoa, brändin liiketaloudellisen arvon nousua tai käytettävyyttä ovat muotoilun ja markkinointiviestinnän arvioinnin ytimessä.

Muotoilun ja markkinointiviestinnän hyvän kriteerit ovat usein tiedostamattomia, niitä on vaikea ammattilaisenkaan pukea sanoiksi. Siksi on ratkaisevan tärkeää tutkia ja ymmärtää kritiikkiin liittyvää hienovaraista kielipeliä: ”Toi viivahässäkkä toimii hyvin, siinä kompakti musta pinta yhdistyy ohuisiin viivoihin graafisesti mielenkiintoisella tavalla”. Tässä avainsana on toimii. Sillä tarkoitetaan tyyllistä yhtenäisyyttä ja sommittelun osien tasapainoa. Esimerkiksi graafisen suunnitelun avulla tehdyn työn osat loksahtavat paikoilleen ja kokonaisuus toimii. Ammattilaisen silmä kehittyy huomaamaan pienetkin nyanssit. Mestarin taito ilmenee usein yksityiskohdissa.

Muotoilun eri alojen ja markkinointiviestinnän osaamisen evoluutio on merkinnyt osaamisen kompleksisoitumista. Nykyään ammattilaisten on osattava tai ainakin ymmärrettävä työtä tutkimuksista ennakoivaan strategiatyöhön, ideointiin ja konseptisuunnitteluun; käytännönläheisestä suunnittelusta ja toteutuksesta puhumattakaan. Kritiikin tulee siis kohdistua myös strategisten tavoitteiden toteutumiseen, ei vain yksittäiseen tuotteeseen tai palveluun.

Ammattilaisen on myös ymmärrettävä, mitä tarkoitukseen vaadituilla tietokoneohjelmilla voi saada aikaan. Tietotekniset välineet ja ohjelmistot kehittyvät vauhdilla. Mainosmaailmassa on ollut käynnissä pitkään murros, joka liittyy internetin ja erityisesti sosiaalisen median käyttöön markkinointiviestinnän välineenä. Sosiaalinen media vaatii uusia analyysimenetelmiä sekä strategia- ja suunnitteluosaamista.

Viime aikoina koulutuksesta ja sivistyksestä on tullut yhä tärkeämpää muotoilun ja markkinointiviestinnän osaamisen evoluutiossa.  Olennaista on ymmärtää erilaisia kulttuurisia eroja (kansalliset kulttuurit, kulutuskulttuurit, jne). Yhtä tärkeää olisi ymmärtää viestinnän symbolisia tasoja (lopulta muotoilukin on tavoitteellista viestintää). Millaisia sisältöjä johonkin muotokieleen tai kuvaan liittyy kulttuurisesti? Mitä jokin muoto tai kuva viestii eri kohde- ja sidosryhmille? Suunnittelutyössä tarvitaan nyt psykologien, sosiologien, kulttuuriantropologien ja aivotutkijoiden osaamista, vain muutaman ammattiryhmän mainitakseni.

Lisätään vielä vaikeuskerrointa. Siirryttäessä ubiikkiyhteiskuntaan olennaisiksi muotoilun ja markkinointiviestinnän arvioinnin osatekijöiksi tulevat muuntuvuus ja muunneltavuus. Rakennetun ympäristömme muuttuessa yhä ”älykkäämmäksi” ja medioituneemmaksi, yksilölle tulee mahdolliseksi muuntaa ympäristöään (esteettisesti ja viestinnältään) omien tarpeidensa mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että suunnittelussa olisi oltava mukana dramaturgian ja tarinankerronnan ammattilaisia. Esimerkiksi julkinen tila voi joko säätyä etukäteen kirjoitetun käsikirjoituksen mukaan tai ihmiset voisivat tilassa äänestää moniaistisista vaihtoehdoista itselleen tuohon tilanteeseen sopivan. Sama logiikka koskee myös markkinointiviestintää: tarvitaan erilaisia lähestymistapoja ja tyylejä, joista käyttäjä voi valita itselleen sopivamman. Käynnissä olevan muutoksen ensi askeleista saat vinkin, kun vierailet BBC:n webbisivuilla: voit kustomoida paitsi sivuston sisältöä myös ulkoasua.

Ambience design -hankkeessamme (ks. viereinen valikko ambience design) hyvinvointi on otettu keskeiseksi kriteeriksi olipa sitten kysymys sisustussuunnittelusta, teollisesta muotoilusta tai markkinointiviestinnästä. Lähitulevaisudessa tulemme näkemään muotoiltuja palveluita (palvelumuotoilu) ja brändejä, joiden tavoitteellisen viestinnän keskeinen agenda on vaikuttaa omalta osaltaan kohde- ja sidosryhmiensä hyvinvointiin.

PS. Kuvaan liittyen: maabrändin rakentamisessa kansalliset symbolit ovat osa kansakunnan kollektiivista muistia ja omanarvontuntoa. Ne ovat siksi tärkeää raaka-ainetta luoviin (maabrändiin liittyviin) suunnitteluprosesseihin

Mainokset

Muotoilu taiteena?

13.2.2009

cafe-helmiSuomenkielisessä wikipediassa väitetään, että graafinen suunnittelu on sovellettu taidemuoto. Formulointi on monella tapaa ongelmallinen. Historiallisesta perspektiivistä tarkasteltuna ”sovellettu taidemuoto” saa toki selityksensä (piirtäminen ja kuvittaminen). Toisaalta sovellettu taidemuoto viittaa siihen, että graafinen suunnittelija tekee ensisijaisesti taiteellista työtä;  monistaa persoonallista kädenjälkeään tehtävästä toiseen. Tästä näkökulmasta katsottuna graafisen suunnittelijan ideoimat kaksikymmentä logoa tai julistetta voivat olla tunnistettavissa kaikki tekijänsä töiksi. Pahimmillaan suunnittelija käyttää itselleen läheisiä teemoja ja kehittämäänsä tyyliä toimeksiannosta toiseen. Hyvä graafinen suunnittelu lähtee kuitenkin aina liikkeelle viestittävästä sisällöstä ja kohderyhmistä, ei niinkään henkilön omista taiteellisista intresseistä. Erinomaisen suunnittelijan pitää pystyä varioimaan tyyliään tehtävästä toiseen.

Sanottu pätee tietysti kaikkeen muotoiluun. Designin pitäisi aina olla alisteista kulloisellekin tehtävälle. Tässäkin katsannossa (sisältö- ja kohderyhmänäkökulmat) hyvä design lähestyy taiteen statusta silloin, kun se on riittävän korkeatasoista. Korkealuokkaista designia kun esitellään museoissa ja gallerioissa. Valitettavasti designin perinnettä vaalivat toimijat ja toistuvasti järjestettävät ”kauneuskilpailut” eivät ole omiaan tukemaan alalla tapahtunutta osaamisen evoluutiota. Nykyään designprosessit ovat entistäkin haastavampia ja monialaista yhteistyötä vaativia.

Yllä Café Helmen kyltti, vanha Porvoo (kuva: JK).

Graafinen suunnittelu?

9.2.2009

graafinen-suunnittelu_nyc

Graafinen suunnittelu, graafinen muotoilu, graafinen viestintä ja visuaalinen viestintä. Kaikilla edellisillä käsitemuotoiluilla on pieni sisällöllinen  sävyero, vaikka niitä käytetäänkin pääosin pinnallisesti ja tiedostamattomasti synonyymeinä. Käsiteparien sisällöllä voi kuitenkin olla elinkeino- ja kulttuuripoliittistakin merkitystä, joten ei ole aivan yhdentekevää, miten niitä käytetään. Graafinen muotoilu -sanapari viestii halusta kytkeä graafinen suunnittelu paremmin itse muotoilun kenttään, yhdenvertaiseksi paljon hypetetyn teollisen muotoilun kanssa. Graafinen viestintä taas vie kuulijan ajatukset kauas graafisen suunnittelun ja graafisen muotoilun printtimaailmaan rajoittuneista mielikuvista ja laventaa työnkuvaa televisio-, internet- ja mobiilimaailmaan. Visuaalinen viestintä laajentaa mielikuvia edelleen, ja luo kytköksen holistisesti eri medioiden piirissä tehtävään visualisointityöhön, sekä arkkitehtuuriin, sisustussuunnitteluun, teolliseen muotoiluun ja vaikkapa muotisuunnitteluun.

Moni graafinen suunnittelija haluaa itselleen käsityö-leiman ja mielellään välttää liian suurellisia ilmaisuja. Tästä syystä  graafikko -ammattinimike on yleinen. Toisaalta ammattinimike on historiallisesti raskautettu, ja sekoittuu helposti taidegraafikkoon.

Kreikankielinen alkusana graphein merkitsee kirjoittamista ja piirtämistä. Nykyinen tendenssi kohti kokonaisvaltaisempaa graafista viestintää tai visuaalista viestintää on merkki ammattialan osaamisen evoluution viime vaiheista. Nyt visuaalisen viestinnän suunnittelu on entistäkin kompleksisempaa ja käsitteellisempää ja sillä on kytköksensä myös uusiin muotoilun alueisiin, kuten palvelumuotoiluun.

Law 5, Differences: ”Simplicity and complexity need each other”.

Maeda, John (2006). The Laws of Simplicity – Design, Technology, Business, Life.

Yllä ottamani kuva New Yorkista.

New Yorkin katujen graafinen ilme

25.1.2009

new-york_katugrafiikkaa2new-york_italialainen-ravintola2

New Yorkin matkani oli kaikin puolin antoisa: tuloksena yli 700 valokuvaa ja noin sata videoklippiä (haastatteluja ja huomioita uusista ilmiöistä). Oheiset kuvat ovat Chelseasta, New Yorkin galleria-kaupunginosasta. Chelsean graafinen maisema on niin tarinankerronnallinen, että se naulitsee katseen seinäpintoihin. Samassa kerroksellisessa katukuvassa viihtyvät niin huippuniukat, steriilit ja designhenkiset galleriat sekä kaupat, kuin retrohenkiset ravintolatkin (ks. alakuva). Visuaalisesti rikas ympäristö ruokkii luovuutta; demokraattiselta maistuva viestinnällinen ympäristö antaa kaikkien kukkien kukkia. Tuloksena oli rikastava kokemus sosiaalisesti innovatiivisessa ympäristössä.

Julisteiden tulevaisuus?

4.11.2008

Oheinen videoklippi esittelee olympiajulisteita vuosikymmenien varrelta. Mukana on muutamia todella hienoja graafisia esityksiä. Viime aikoina olen kuullut paljon puhetta julisteista menneen aikakauden medioina. Aikaisempi blogikirjoitukseni (Visuaalisesti muuntuva lehden kansi) viittaa kuitenkin siihen, että julisteillakin olisi edessään uusi elämä, samalla kun liikkuva grafiikka mahdollistuu erilaisissa painetuissa pinnoissa.

Visuaalisesti muuntuva lehden kansi

28.10.2008

Videoklipin esimerkkinä esitellään Esquire-lehden liikkuvaa grafiikkaa sisältävä kansi (E Ink Cover). Voitte tutustua alla olevasta linkistä kannen kehittämisen vaiheisiin. Minä sen sijaan olen enemmänkin kiinnostunut siitä, millaisia tulevaisuuspolkuja kehityskulku ennakoi. Liikkuvan grafiikan käyttö tarjoaa uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia julkaisujen visualisoinnille ja markkinoinnille. Kehityssuunta liittyy tämän blogin aiheeseen: muuntuviin viestinnällisin identiteetteihin. Lähitulevaisuudessa on nähtävissä, että lehdet voivat muuttaa visuaalisuuttaan etukäteen käsikirjoitettujen tarinoiden mukaan. Mahdoton ei ole myöskään ajatus, että kansi tunnistaisi lukijan preferenssit (RFID-tagi, eli saattomuisti on yksi mahdollisuus. Lue lisää RFID-teemasta: ubiikkiyhteiskunta herättää huolta tai RFID; kriittinen puheenvuoro. Löydät teemat vasemmalta valikosta aiheesta Ubiikkiyhteiskunta) ja muuttuisi yksilöllisten valintojen mukaan.

Lähteet:

http://www.esquire.com/features/how-e-ink-was-made

http://www.esquire.com/the-side/video/e-ink-cover-video

Muuntuvat viestinnälliset identiteetit

13.9.2008

Seminaari graafisen suunnittelun tulevaisuuden näkymistä

Seminaarin ohjelma ja ilmoittautumisohjeet

6.10.2008, Kuopion Muotoiluakatemian auditoriossa
Piispankatu 8, Kuopio

Vierailevana luennoitsijana Jari Koskinen

Graafisen suunnittelun tulevaisuus on muutoksien aikaa. Staattisten organisaatio-, palvelu- ja tuoteilmeiden rinnalle nousevat muuntuvat ja muunneltavat viestinnälliset identiteetit. Räätälöinnin ja muunneltavuuden vaatimukset ovat lisääntyneet internet- ja mobiilikulttuurin kehittymisen seurauksena ja toisaalta älykkäiden ja medioituneiden tilojen myötä. Käsillä on muutosprosessi, jonka seurauksia voi verrata teolliseen vallankumoukseen. Siirtymä ubiikkiyhteiskuntaan on jo käynnissä.

Suunnittelukulttuurissa muutokset merkitsevät paradigman vaihdosta. Mitkä ammattikunnat tulevat osallistumaan entistä kompleksisempiin suunnitteluprosesseihin? Graafisen suunnittelun tulevaisuus -seminaarissa analysoidaan tätä ja monta muuta kysymystä innostavasti ja analyyttisesti.

Tervetuloa mukaan!

Järjestäjä:
Kuopion Muotoiluakatemia / Savonia-ammattikorkeakoulu
Graafisen viestinnän laitos
Lisätietoja: Heli Reinikainen, heli.reinikainen@savonia.fi