Posts Tagged ‘markkinointiviestinnän laatu’

Muotoilun ja markkinointiviestinnän kritiikki

16.2.2010

Aion seuraavassa eritellä, mistä osatekijöistä hyvä muotoilu tai markkinointiviestintä koostuu. Teen sen parhaassa open source -hengessä, sillä voitte kommentoida luonnoksiani aiheesta. Kehitetään kritiikin sisältöjä yhdessä pitkin matkaan. Muidenkin alojen ammattilaiset ovat tervetulleita osallistumaan, sillä monet kritiikin ainekset ovat luonteeltaan universaaleja.

Metatasolla markkinointiviestintä merkitsee tavoitteellista viestimistä. Usein tuo tavoite on jonkin tuotteen tai palvelun myynti. Monesti kyse on myös brändin imagoon vaikuttamisesta markkinointiviestinnän keinoin. Joskus keskeistä on yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Claude Hopkinsin hengessä voidaan kuitenkin todeta, että perustehtävänä on myydä jotain (ideoita, konsepteja, maailmankuvaa, tuotteita, palveluita, jne). Muotoilun puolella puhutaan enemmän käytettävyydestä, kuin myynnistä, vaikka nämä kaksi asiaa kuuluvat yhteen (jos jokin on käytettävää se usein on myös myyvää). Todettakoon, että erilaiset mittaukset, analyysit ja tutkimukset, joilla todennetaan mainonnan tehoa, brändin liiketaloudellisen arvon nousua tai käytettävyyttä ovat muotoilun ja markkinointiviestinnän arvioinnin ytimessä.

Muotoilun ja markkinointiviestinnän hyvän kriteerit ovat usein tiedostamattomia, niitä on vaikea ammattilaisenkaan pukea sanoiksi. Siksi on ratkaisevan tärkeää tutkia ja ymmärtää kritiikkiin liittyvää hienovaraista kielipeliä: ”Toi viivahässäkkä toimii hyvin, siinä kompakti musta pinta yhdistyy ohuisiin viivoihin graafisesti mielenkiintoisella tavalla”. Tässä avainsana on toimii. Sillä tarkoitetaan tyyllistä yhtenäisyyttä ja sommittelun osien tasapainoa. Esimerkiksi graafisen suunnitelun avulla tehdyn työn osat loksahtavat paikoilleen ja kokonaisuus toimii. Ammattilaisen silmä kehittyy huomaamaan pienetkin nyanssit. Mestarin taito ilmenee usein yksityiskohdissa.

Muotoilun eri alojen ja markkinointiviestinnän osaamisen evoluutio on merkinnyt osaamisen kompleksisoitumista. Nykyään ammattilaisten on osattava tai ainakin ymmärrettävä työtä tutkimuksista ennakoivaan strategiatyöhön, ideointiin ja konseptisuunnitteluun; käytännönläheisestä suunnittelusta ja toteutuksesta puhumattakaan. Kritiikin tulee siis kohdistua myös strategisten tavoitteiden toteutumiseen, ei vain yksittäiseen tuotteeseen tai palveluun.

Ammattilaisen on myös ymmärrettävä, mitä tarkoitukseen vaadituilla tietokoneohjelmilla voi saada aikaan. Tietotekniset välineet ja ohjelmistot kehittyvät vauhdilla. Mainosmaailmassa on ollut käynnissä pitkään murros, joka liittyy internetin ja erityisesti sosiaalisen median käyttöön markkinointiviestinnän välineenä. Sosiaalinen media vaatii uusia analyysimenetelmiä sekä strategia- ja suunnitteluosaamista.

Viime aikoina koulutuksesta ja sivistyksestä on tullut yhä tärkeämpää muotoilun ja markkinointiviestinnän osaamisen evoluutiossa.  Olennaista on ymmärtää erilaisia kulttuurisia eroja (kansalliset kulttuurit, kulutuskulttuurit, jne). Yhtä tärkeää olisi ymmärtää viestinnän symbolisia tasoja (lopulta muotoilukin on tavoitteellista viestintää). Millaisia sisältöjä johonkin muotokieleen tai kuvaan liittyy kulttuurisesti? Mitä jokin muoto tai kuva viestii eri kohde- ja sidosryhmille? Suunnittelutyössä tarvitaan nyt psykologien, sosiologien, kulttuuriantropologien ja aivotutkijoiden osaamista, vain muutaman ammattiryhmän mainitakseni.

Lisätään vielä vaikeuskerrointa. Siirryttäessä ubiikkiyhteiskuntaan olennaisiksi muotoilun ja markkinointiviestinnän arvioinnin osatekijöiksi tulevat muuntuvuus ja muunneltavuus. Rakennetun ympäristömme muuttuessa yhä ”älykkäämmäksi” ja medioituneemmaksi, yksilölle tulee mahdolliseksi muuntaa ympäristöään (esteettisesti ja viestinnältään) omien tarpeidensa mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että suunnittelussa olisi oltava mukana dramaturgian ja tarinankerronnan ammattilaisia. Esimerkiksi julkinen tila voi joko säätyä etukäteen kirjoitetun käsikirjoituksen mukaan tai ihmiset voisivat tilassa äänestää moniaistisista vaihtoehdoista itselleen tuohon tilanteeseen sopivan. Sama logiikka koskee myös markkinointiviestintää: tarvitaan erilaisia lähestymistapoja ja tyylejä, joista käyttäjä voi valita itselleen sopivamman. Käynnissä olevan muutoksen ensi askeleista saat vinkin, kun vierailet BBC:n webbisivuilla: voit kustomoida paitsi sivuston sisältöä myös ulkoasua.

Ambience design -hankkeessamme (ks. viereinen valikko ambience design) hyvinvointi on otettu keskeiseksi kriteeriksi olipa sitten kysymys sisustussuunnittelusta, teollisesta muotoilusta tai markkinointiviestinnästä. Lähitulevaisudessa tulemme näkemään muotoiltuja palveluita (palvelumuotoilu) ja brändejä, joiden tavoitteellisen viestinnän keskeinen agenda on vaikuttaa omalta osaltaan kohde- ja sidosryhmiensä hyvinvointiin.

PS. Kuvaan liittyen: maabrändin rakentamisessa kansalliset symbolit ovat osa kansakunnan kollektiivista muistia ja omanarvontuntoa. Ne ovat siksi tärkeää raaka-ainetta luoviin (maabrändiin liittyviin) suunnitteluprosesseihin

Mainokset