Posts Tagged ‘tee se itse’

Boutiques.com

19.11.2010

Google on lanseerannut uuden personoitavan nettipalvelun Boutiques.com. Alkuvaiheessa vain amerikkalaisille naisille suunnattu palvelu on yhdistelmä kuratoituja designvalintoja valikoiduilta suunnannäyttäjiltä ja Googlen asiakkaan käytöksestä oppivaa koneälyä (algoritmit). Parametrejä valinnoille on paljon (tyyleistä väreihin ja muodoista kokoihin). Lisäksi käyttäjillä on mahdollisuus oman designputiikin avaamiseen järjestelmän sisällä. Boutiques on myös iPad -sovellus.

Google tunkeutuu avauksellaan ostos-sivustojen, kuten eBay ja Amazon, alueelle.  Googlen siirtyminen myös muotibisnekseen on varmasti tarkkaan laskelmoitua. Guardian -lehden mukaan muodin alueen liiketoiminta on globaalisti arvoltaan 500 miljardin dollarin luokkaa.

Kaikkein kiinnostavinta tässä uutuudessa on kuitenkin käyttäjän roolin muutos. Tuunaaminen on jo kaikille tuttu ilmiö. Nyt olla kuitenkin siitymässä käyttäjä-tuottajuuteen (prosumerism), jossa käyttäjän rooli on entistä aktiivisempi luominen ja innovointi. Kansainvälisesti asiantuntijoiden huulilla ovat olleet asiakaslähtöiset innovaatiot (customer-driven innovations) ja joukkojen kiihdyttämät innovaatiot (crowd-accelerated innovations). Samaan ilmiökenttään liittyy myös joukkoistaminen (crowdsourcing). Bränditematiikassa näkyy yhteneväinen liike; yksilöistä itsestään on tulossa vaikuttavuudeltaan keskeisempiä brändejä. Facebook on hyvä esimerkki tästä kehityksestä, jossa kuka tahansa voi rakentaa henkilöbrändiään. Voin kuvitella maailman, jossa yksilö on kuningas: henkilön oman sosiaalisen median kautta tuotteiden ja palveluiden tarjoajat lähestyvät häntä tiettyjen parametrien mukaan. Todellisuus lienee kuitenkin tulevaisuudessakin sekä-että, monenlaiset lähestymistavat kukkivat entistä moniarvoisemmissa tarjoomien ja toiveiden puutarhoissa.

Boutiques.com on oikeastaan seurausta jatkuvasti kasvavasta tee-se-itse -kulttuurista (DIY). Erityisesti Yhdysvalloissa ilmiö saanut suuret mittasuhteet. Tästä esimerkkinä ovat erilaiset tee-se-itse -tapahtumat ja lukjioiden pääasiallisesti itse tekemät sivustot ja julkaisut. Nyt isot pelurit yrittävät hyödyntää kulttuurisia muutoksia ja ruohonjuuritasosta kumpuavia tarpeita ja toimintaa.

Lisää tietoa:

http://www.guardian.co.uk/technology/2010/nov/15/google-targets-fashion-market-boutique

http://makezine.com/

http://www.threadless.com/

http://www.bonbonkakku.com/

Mainokset

Kopiokulttuuria, ilmaistaloutta ja tee se itse -terapiaa

22.8.2010

Olen kyllästynyt lukemaan, kuuntelemaan ja katsomaan samat jutut moneen kertaan eri medioista. Valtamedian ongelma on paketoitujen juttujen kierrättäminen ja muiden matkiminen. Suomessa tarvittaisiin enemmän sisältöjen diversiteettiä. Tietysti oman tietämyksensä rikastamista voi harrastaa myös seuraamalla kansainvälisiä medioita. Toisaalta on hämmästyttävää huomata, kuinka samaan muottiin paketoituja päivän keskeiset uutiset ovat myös kansainvälisesti. Homma toimii niin, että kansainväliset uutistoimistot välittävät uutisaineistoa, jota sitten tehokkaasti kierrätetään. Kotimaiseksi anniksi jää näiden uutisten kommentointi suomalaisia asiantuntijoita haastattelemalla.

Uutiset ovat lyhentyneet paketoinnin (konseptoinnin ja tuotteistuksen) seurauksena. Samalla uutissisällöt ovat tulleet helpommin ymmärrettäviksi. Ammattiosaamisen nimissä tehdyn kehitystyön haittapuolena on syväanalyysien vähyys. Lukisin mielläni sanomalehdistä pidempiä ja perusteellisempia juttuja sekä lisää omaperäisiä, ajatuksia herättäviä, kirjoituksia. Sama omaperäisyyden vaatimus koskee mitä tahansa luovaa toimintaa, olipa sitten kyse taiteesta, tieteestä tai liiketoiminnasta.

Omaperäisyys ei ole helppoa. Kansainvälisesti asiantuntijoiden piirissä kilpaillaan siitä, kuka tekee uuden menestyskirjan jostakin kehittelemästään ideasta, konseptista, menetelmästä, tyylistä tai teoriasta. Hyvän idean keksijät joutuvat varmuudella kopioinnin kohteeksi.

Jotkut konsultit ja tutkijat ovat edelleen sitä mieltä, että benchmarking on hyvä tapa oppia parhaita käytäntöjä. Toisaalta kun keskityt kopiointiin, muut ovat jo pyyhkäisseet edelle. Jatkuvasti kiihtyvä tuote- ja palvelukehityksen rytmi ei kvartaalitalouden aikakaudella anna anteeksi kopiointiin käytettyä aikaa. Organisaatioiden tasolla ongelmana on se, ettei uuden kehittelyyn tähtäävästä luovuudesta palkita riittävästi. Monelle johtajalle hyvä työ on edelleen ohjeiden ja käskyjen noudattamista. Tällaisessa työskentelyilmapiirissä bencmarking (lue: kopiointi) on järkevää. Näin alainen voi näyttää johtajistolle, että näin tekee myös tuo ja tuo arvostettu taho.

Akateemisissa piireissä epävarmuutta heijasteleva kopiointi näyttäytyy loputtomana muiden lainailuna, jolla paikataan omien ideoiden puutetta. Usein tärkeintä on, että tieteellinen kirjoitus täyttää tekniset hyvän akateemisen kirjoituksen pelinsäännöt (esimerkiksi oikea viiteapparaatti ja lainauskäytäntö).

Taidemaailman suhde kopiointiin on kompleksinen. Ideoiden, tyylien, konseptien ja kokonaisten teosten kopiointi voi olla mielenkiintoista uudelleentulkintaa tai kunnianosoitus arvostetulle taiteilijalle. Muilta lainailu on niin tavallista, että se on usein hyväksyttävää ideoiden kierrätystä pop-taiteen hengessä.

Kiinalaisten harjoittama kopiointi on kaikille tuttua. Kiinalaiset ovat tehneet kopioinnista oman taiteen lajinsa: Honda on Hongda, Rover on Roewe ja Wall-Mart on Wumart. Tuotteen ominaispiirteet kopioidaan pääpiirteittäin, laadun jäädessä huonoksi. Suomessa kopiointi on hienovaraisempaa mutta yllättävänkin yleistä. Visuaalisen identiteetin on kulttuurisesti perustuttava siniseen (suomalaisuus) tai ajan hengen mukaisesti vihreään (eettis-ekologinen arvomaailma). Kopiointi ei rajoitu vain viestintään. Ikävintä sisältöjen kopioinnissa on se, että jonkin uuden teeman, iskusanan tai aihealueen saapuessa rahoituksesta päättävien tietoisuuteen, juttu alkaa jo olla maailmalla menettänyt ajankohtaisuuttaan.

Kopiointi ei ole välttämättä pelkästään negatiivinen kulttuurinen ilmiö. Internetaikakaudella kopiointi merkitsee oppimista ja kehittymistä. Samalla viime vuosien yksi kiistellyimmistä aiheista on internetin käyttäjien piirissä syntynyt jakamisen kulttuuri, jota kiihdytti open source -ajattelu. Viime aikoina tekijänoikeusjärjestot ja tekijät ovat pitäneet meteliä laittomasta jakamisesta ja tekijänoikeuksien rikkomisesta. Toisaalta vastavoimana on syntynyt suomalaisen piraattipuolueen tyyppisiä tahoja, jotka ajavat tekijänoikeuksien rajoittamista.

Monistaminen on keskeistä onnistumisen bisneslogiikassa. Avainsana on toisto. Toistetaan hyväksi havaittuja menetelmiä. Pyörää ei jatkuvasti tarvitse keksiä uudestaan. Toisaalta konsulttitoiminnassa (viestintä-, mainos-, muotoilu- ja konsulttitoimistot) saman toisto voi olla hyvinkin ärsyttävää: ongelmaan kuin ongelmaan tarjotaan lääkkeeksi  samaa menetelmää tai prosessia. Liian usein omien palveluiden konseptointi tarkoittaa oman osaamisen kaventamista tai osaamisen alistamista pitkään hiotulle prosessikuvaukselle.

Palaan vielä open source -ajatteluun. Idealle ilmaisista tuotteista ja palveluista löytyy tukea myös Chris Andersonin kirjasta Free: The Future of a Radical Price ja Wired -lehden päätoimittajana vaikuttavan Anderssonin artikkelista Free! Why $ 0.00 is the Future of Business. Andersson kuvailee internetin synnyttämää uuden ilmaistalouden (freeconomics) nousua. Sähköpostin ilmaisuus on helppo ymmärtää palvelintilan yhä halventuessa, mutta voiko lentäminen olla ilmaista? Andersson sanoo lentamisenkin lähenevän ilmaisuutta muun muassa Ryan Airin esimerkin kautta. Raha tulee lentolipun sijasta matkaprosissin aika ostetuista erilaisista palveluista, kuten ruuasta ja juomasta. Ilmaisuus saattaa kuullostaa idioottimaiselta, mutta lopulta vain rahastamisen logiikka muuttuu, kuten Googlenkin tapaus osoittaa. Mainosrahotteinen ilmaisuus on jo kaikkien tuntemaa, mutta monissa palveluissa ilmaisuus (Flickr ja Spotify) voi olla hyvä johdatus maksullisten premium -palveluiden käyttöön. Filck:ssä kuvaaja voi luovuttaa otoksensa kaikkien käyttöön ja kopioitavaksi.

Ilmaisuus, kopioitavuus ja luova uusiokäyttö ovat ilmiöitä, jotka selvästi ennakoivat tulevaa. Kopiointiin liittyy ilman muuta myös Tee se itse (DIY, Do It Yourself) -kulttuuriin, jossa yksilö itse toteuttaa itse itseään tuotteiden valmiina ostamisen asemesta. Mark Frauenfelderin kirja Made by Hand: Searcing for Meaning in a Trowaway World on tuore DIY (Do It Yourself) -kulttuuria avaava teos. Tapasin Markin kesäkuussa San Franciscossa The Commonwealth Clubilla järjestetyssä tee se itse -tapahtumassa, jota veti Markin lisäksi Myytinmurtajista tuttu Adam Savage. Kiinnostavassa tapahtumassa keskustelijana vaikutti myös Make-lehden kustantaja Dale Dougherty. Frauenfelder toimii tämän pääosin lukijoiden tekemän lehden päätoimittajana.

Useimmille itse tekeminen on kuitenkin luonteeltaan terapeuttista itseilmaisua ja puuhastelua, jossa taidot riittävät vain muiden kopiointiin. Kaikkien ei tietystikään tarvitse olla luovia neroja. Edelläkävijöiden seuraaminen on luonnollinen osa oppimista ja kehittymistä.

Luovan työn demokratisoituminen on kannatettavaa. Bon Bon Kakku ja Threadless ovat osallistavia webbipalveluita, joissa sekä amatöörit että ammattilaiset voivat osallistua suunitelemillaa kankailla ja t-paidoilla. Tuotokset ovat parhaimmillaan uskomattoman hienoja. Esimerkiksi Treadless maksaa suosituimmista t-paitagrafiikoista hyvät hyvät palkkiot.

Yllä olevassa kuvassa on hiusmuotoilja Jonna Ojala designkampaamo Maffista. Ojalan tyylissä on erilaisia kerrostumia punkista 50-luvun estetiikkaan ja lastenkirjoista tuttuun kuvakieleen. Ojala edustaa tee se itse -tyyliä luovimmillaan. Vanhan kierrätys ja uusi sekoite ei ole kopiointia, vaan luovaa yhdistelyä.

Toivoisin, että luovat ihmiset osallistuisivat yhä enemmän sisältöjen ja tyylien rikastamiseen. Toivoisin, että päättäjät nostaisivat nuoria kykyjä esille ohi byrokratian askelmerkkien. Harmaa keskivertotekeminen ja ”hyvin perusteltu” kopiointi ovat Suomen ongelmia.

Lisätietoja

http://en.wikipedia.org/wiki/Benchmarking

http://www.wired.com/techbiz/it/magazine/16-03/ff_free

http://howto.wired.com/wiki/Make_Money_Around_Free_Content

http://liberalismi.net/wiki/Tekijänoikeus

http://www.effi.org/

http://www.eff.org/issues/file-sharing

http://piraattiliitto.org/

http://www.threadless.com/

http://www.bonbonkakku.com/

http://www.worldidentitylab.net/about/

http://www.trendhunter.com/