Posts Tagged ‘ubiikkiyhteiskunta’

Muistimetalli ja ubiikkiyhteiskunta

15.2.2010

Luin tässä taannoin vision tulevaisuuden autoista, jotka on rakennettu muistimetallista. Kolarin sattuessa autoa kuumennetaan ja muistimetalli palauttaa auton muodon ennalleen. Suomenkielinen Wikipedia valistaa meitä: ”Yksinkertaisesti sanoen muistimetallit ovat ns. älykkäisiin materiaaleihin kuuluvia metalliseoksia joiden muotoa ja liikettä voidaan ohjata. Tällaisesta metallista tehty kappale siis muotoutuu aina saman muotoiseksi samassa lämpötilassa.”

Muistimetallit ovat yksi askel kohti ubiikkiyhteiskuntaa, jossa ympäristömme on muuttumassa ”älykkääksi” ja medioituneeksi. Seinät, lattiat, pöytäpinnat ja vaatteet päällämme voivat olla medioita, jossa näkyy liikkuvaa kuvaa ja grafiikkaa. Kahvipannusi voi olla kytketty internettiin (The Internet of Things). Muotoilun ja markkinointiviestinnän näkökulmasta muutokset ovat haastavia. Tulevaisuudessa suunnittelijoiden tulee pohtia monen eri alan asiantuntijan kanssa vuorovaikutusta tukevia moniaistisia tarinoita: tilat suunnitellaan säätyviksi tai säädettäviksi (ks. viereisestä valikosta ambience design).

Mainokset

Sosiaalinen media ja teknologinen konvergenssi

10.2.2010

Jos Facebook olisi valtio, se olisi maailman neljänneksi suurin yli 250 miljoonan käyttäjän “asukasluvullaan”. Melkein puolet käyttäjistä vierailee Facebookissa päivittäin.

Useiden tutkimusten mukaan sosiaalinen media näyttää lisäävän hyvinvointia. Moni käyttää sitä lähentääkseen suhteitaan ystäviinsä. Toisaalta sosiaalisella medialla on myös haittavaikutuksia. Psykologi Laura Freberg Kalifornian polyteknisestä valtion yliopistosta tutki tiimeineen Facebookin aiheuttamaa yksinäisyyttä. Ne opiskelijat, jotka olivat elämässään muutenkin sosiaalisesti verkottuneita, hyötyivät Facebookista. Yksinäiset opiskelijat sen sijaan tulivat Facebookissa vieläkin yksinäisemmiksi. Freberg sanoo, että kroonisesti yksinäiset käyttäytyvät siten, että heidän toimintansa karkottaa muut. Toisaalta viestintätutkija Patti M. Valkenburg (Amsterdam School of Communication Research) on tutkimuksissaan todennut, että jäsenyys sosiaalisen median palvelussa lisää itseluottamusta ja omanarvontuntoa sekä parantaa ystävyyssuhteiden laatua. Lähitulevaisuudessa sosiaalista mediaa tullaan entistä enemmän hyödyntämään oppimisen, ryhmätyön ja verkottumisen välineenä.

Metatasolla puhumme globaalista ilmiöstä: vuorovaikutuksen räjähdysmäisestä kasvusta, johon liittyvät sosiaalisten medioiden lisäksi internet laajemminkin, sähköposti, mobiilit kommunikaatiovälineet, tv ja yhä lisääntyvässä määrin fyysiset tilat, joista on siirryttäessä ubiikkiyhteiskuntaan tulossa medioituneita ja “älykkäitä”. Lähitulevaisuudessa myös kahvipannusi voi olla kytketty internettiin (the Internet of things). Paul Fusero esittelee kiinnostavassa kirjassaan E-City: Digital networks and cities of the future (2008) kaupunkien kehitystä suhteessa digitalisoitumiseen. Hän käsittelee muun muassa paikkatietoisuuden merkitystä palveluiden kehityksessä ja arkkitehtuurin haasteita ubiikkiyhteiskunnassa. Sosiaalisesta mediasta on tulossa osa tilasuunnittelun haasteita (ks. ambience design).

Medioiden konvergenssi on hyvässä vauhdissa siitä hyvänä osoituksena Applen uusi iPad (lue erillinen artikkeli ja katso video). iPadista voi lukea kirjoja sekä sanoma-ja aikakausilehtiä. Tarkkailijoiden mukaan se on myös verraton laite pelaamiseen, videoiden katseluun ja muuhunkin. Amazonin Kinde on ollut tähän asti lähinnä kirjojen lukulaite, nyt Amazon pyrkii tekemään laitteesta monikäyttöisempää vastauksena Applen iPadille. Pyrkimystä teknologiseen konvergenssiin on havaittavissa lähes kaikilla laitevalmistajilla. Myös sosiaalisen median kanavista käydään kiihtyvää kilpailua. Google lanseerasi juuri uuden sosiaaliseen verkostoitumiseen tarkoitetun buzz-palvelunsa, joka on tiiviisti kytketty Gmailiin (nyt 170 miljoonaa käyttäjää).

PS. Luin eilen New York Timesista John Tierneyn artikkelin Will You Be E-Mailing This Column? It’s Awesome. Artikkelissa kerrotaan tutkimuksesta, jossa selvitettiin millaiset New York Timesin artikkelit ovat eniten sähköpostilla eteenpäin lähetettyjä; mitä artikkeita on suositeltu ystäville ja kollegoille. Olin yllättynyt, kun katselin tuloksia: ihmiset pitävät älyllisesti haastavista, pitkistä artikkeleista. Esimerkiksi tiedeartikkelit olivat hyvin suosittuja.

PS 2. Kuvassa parkkimittari San Franciscosta. Harrastan ikääntyneen teknologian kuvaamista. Näiden teknologisten muutosten keskellä vanhat masiinat ja käyttöliittymät herättävät innostusta. Yksi tärkeä tekijä innostuksessani ovat lähikuvien värit sekä pinnan tekstuuri ja struktuuri.

Ambience design

29.1.2010

Miten uusi teknologia, design, arkkitehtuuri ja viestintä voi auttaa hyvinvoinnin edistämisessä?  Edellä kuvattuun maaperään on syntynyt uusi suunnittelutyön konsepti, ambience design.

Mukana R&D -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa olivat Decode-yksikkö Teknillisestä korkeakoulusta, Helsingin yliopiston Psykologian laitoksen Digitaalisen elämän psykologiaa -ryhmä, Taideteollisen korkeakoulun Muotoilun osasto sekä Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun kauppakorkeakoulusta. Parhaillaan suunnittelemme hankkeen toista vaihetta. Projekti tulee olemaan nimeltään Ambience Design Experience ja se keskittyy kokeellisten käytännön suunnitteluprojektien yhdistämiseen monialaiseen tutkimukseen. Hankkeen partnerikunta muuttuu ja laajenee edelleen. Tavoitteena on keskittyä ambience designin avulla saavutettaviin hyvinvointivaikutuksiin.

Määrittelen Ambience designin seuraavasti:

1. Ambience design merkitsee uuden tyyppistä suunnittelukulttuuria, jopa paradigman vaihdosta. Ambience designissa suunnittelijat kommunikoivat tutkijoiden kanssa. Ambience design -prosessissa suunnittelu ei ole pelkästään suunnittelijan persoonallisen kädenjäljen varaan rakentuvaa, vaan suunnittelutyö perustuu tietämykseen siitä, miten moniaistinen ympäristö/tunnelma vaikuttaa ihmisiin. Ambience design -projektissa osaamista kehitetään vuorovaikutuksessa monen alan ammattilaisten kanssa. Tulokset dokumentoidaan huolellisesti.

2. Ambience design kehittää visuaalisesti painottunutta suunnittelukulttuuria moniaistiseksi designiksi. Suunnittelussa otetaan huomioon muotokieli, äänimaisemat, tuoksumaailmat, kosketuspinnat, valo- ja värimaailmat ja jopa makumaailma (ihmisen aistit eivät rajoitu näihinkään aisteihin).

3. Ambience designissa on kyse tunnelmadesignista eli vaikuttamisesta ihmiseen psykofyysisenä kokonaisuutena. Käytännössä tämä merkitsee panostusta elämyksellisyyteen.

4. Ambience designissa hyödynnetään älykkäitä tiloja ja materiaaleja. Älykkyyden avulla tavoitellaan lisääntyvää vuorovaikutusta medioituneissa ja sosiaalisissa tiloissa.

5. Ambience designin keskeinen teema on säätäminen ja säätyminen. Tämä näkökulma liittyy erilaisten tilojen ja brändien muuntuvaan ja muunneltavaan viestinnälliseen identiteettiin. Tiloista tulee käytettävämpiä, kun yksittäisille ihmisille tai ihmisryhmille luodaan mahdollisuus säätämiseen muuntuvien tarpeiden mukaisesti. Tässä mielessä ambience design lisää ympäristöjen kestävyyttä, laatua ja käytettävyyttä.

6. Ambience designissa hyödynnetään näyttämötaiteiden ja teatteritieteiden asiantuntemusta. Kertomukset ja dramaturgia liitetään moniaistisiin, muuntuviin (/muunneltaviin) tiloihin ja viestintään.

7. Ambience designilla on selkeä kytkös brändin rakentamiseen. Parhaimmillaan ambience design management on integroitu osa brand management -prosessia. Brändin kehittämisessä voidaan hyödyntää entistä enemmän moniaistista viestintää ja markkinointia, esimerkiksi ääni- ja tuoksutunnuksia. Ambience designissa yhdistetään moniaistinen tilasuunnittelu moniaistiseen markkinointiin ja viestintään eettisesti kestävällä tavalla.

8. Ambience design on eettisesti ja ekologisesti tietoista suunnittelua. Kaikkia aktiviteetteja ohjaa eettinen koodi. Ambience designin keskeinen tavoite on lisätä ihmisten hyvinvointia edellä esitettyjä näkökulmia ja periaatteita hyödyntäen.

Greenfield puhuu ubiikkiyhteiskunnasta

27.10.2008

Oheinen Greenfieldin videoklippi on osa laajempaa kokonaisuutta (osa 1/8), kannattaa tutustua koko pakettiin. Myös Adam Greenfieldin kirja Everyware: The Dawning Age of Ubiquitous Computing (Voices That Matter) on fiksua ottaa lukuun, jos on vähäisessäkään määrin kiinnostunut ubiikista teknologiasta ja ubiikkiyhteiskunnasta.

Käsiteparin Ubiquitous computing otti ensimmäisenä käyttöön nyt jo edesmennyt Mark Weiser Xeroxin laboratoriossa 80-luvun lopussa. Ubiikki merkitsee huomaamatomasti toimivaa ja kaikkialla läsnä olevaa, sulautettua tietotekniikkaa.

Ubiikkiyhteiskuntaan siirtymistä kuvittaa ympäristön muuttuminen ”älykkäämmäksi” ja medioituneemmaksi, puhutaan sulautetusta tietotekniikasta ja läsnä-älystä. Ubiikkiyhteiskuntaan liittyvien kehityspolkujen takia, graafisen suunnittelun ja yleisemminkin designin tulevaisuus on muutoksien aikaa. Staattisten organisaatio-, palvelu- ja tuoteilmeiden rinnalle nousevat muuntuvat ja muunneltavat viestinnälliset identiteetit. Räätälöinnin ja muunneltavuuden vaatimukset ovat jo aikaisemmin lisääntyneet internet- ja mobiilikulttuurin kehittymisen seurauksena. Nyt kehityskulku voimistuu älykkäiden ja medioituneiden tilojen myötä. Käsillä on muutosprosessi, jonka seurauksia voi verrata teolliseen vallankumoukseen.

Otetaan yksi esimerkki lähitulevaisuuden hotellihuoneesta. Tapatuma-ajankohtana on vuosi 2010. Menet Lapissa hotellihuoneeseesi. Sinua harmittaa, kun et ole onnistunut näkemään revontulia, vaikka niin kovasti odotit niitä kokevasi. Hotellihuoneesi seinät ovat medioita, ja sinulla on mahdollisuus valita kolmestakymmenestä erilaisesta etukäteen suunnitellusta multimediavaihtoehdosta, joiden avulla voit siirtyä ajassa ja paikassa valitsemaasi maailmaan. Käyttöliittymänä toimii kännykkäsi, josta valitset tällä kertaa revontulet. Hotellihuoneessasi käynnistyy todentuntuinen revontuliesitys, jossa yhdistyvät äänimaisemat, valo-ja värimaailmat sekä tuoksut. Kun esitys on päättynyt, voit taas vaihtaa huoneesi viestinnällistä identiteettiä (tapettia, värejä, valoja, muotokieltä, äänimaisemaa jne) vastaamaan tyyllisesti sen hetken tunnelmavaatimuksiasi. Myös taideteokset ovat vaihdettavissa kulloisenkin tarpeen mukaan, sillä voit räätälöidä huoneesta itse luomasi kokonaistaideteoksen. Kun poistut, hotellin käytävän tunnelma vaihtuu huoneesi avaimessa olevaan RFID-siruun (saattomuisti) etukäteen ohjelmoidun tunnelmatoiveesi mukaisesti.

Kuullostaako tieteiskirjallisuudelta? Kaikki tämä on mahdollista jo nyt. Teknologioiden hinnan edelleen laskiessa, rakennetun ympäristön viestinnällinen muunneltavuus tulee jatkuvasti lisääntymään.

d2c (dare to care)

14.9.2008
dare to care

dare to care

(Viite: Seminaari Kuopion Muotoiluakatemiassa 6.10.)

Vuosina 2004-2008 olin projekti-ja suunnittelujohtajan roolissa asiakkaani Suomen Punaisen Ristin nuorisotiimin projektissa d2c (dare to care). Tavoitteena oli hankkia Punaiselle Ristille uusia jäseniä ja samalla puhutella kiinnostavalla tavalla erilaisia nuorisoryhmiä. Päädyimme suunnittelemaan tiimin kanssa vaihtoehtoisia visuaalisia identiteettejä, jotka sopivat tyylillisesti ala-ja vastakulttuurien ja esimerkiksi musiikkimauiltaan erilaisten nuorten elämään. Lisäksi järjestimme lapsille ja nuorille d2c-postikortti- ja t-paitakilpailut. Parhaat tulokset teetettiin postikorteiksi ja paidoiksi. Ammattilaistiimin ja nuorten d2c-designia esiteltiin myös Designmuseon näyttelyssä. Näyttelystä viestittiin osin huhumarkkinoinnin keinoin.

Projekti oli monella tapaa silmien avaaja. Olin jo aiemmin keskustellut aiheesta ja työstänyt teemaa designeri ja mediataiteilija Tuomo Tammenpään kanssa. Käytännön yhteistyö projektissa (Tammenpää, Tapio Mäkelä, Elias Kapiainen, jne) vei ajatukset vielä pidemmälle: esille nousivat muunneltavuuden yhteydet vallitsevaan yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen tilanteeseen sekä teknologiseen kehitykseen. Viime vuosina Suomessakin on alettu puhua ubiikkiyhteiskunnasta (ubiikki merkitsee kaikkialla läsnäolevaa ja sulautettua tietotekniikkaa) jopa hallitustasolla. Monet innovaatiot ja käytännön esimerkit viittaavat siihen, että meitä ympäröivät tilat medioituvat ja muuttuvat ”älykkäämmäksi”. Kehityskulku mahdollistaa rakennettujen ympäristöjen entistä laajemman räätälöinnin käyttäjien tarpeiden ja tyylillisten näkemysten mukaiseksi.

Mitkä ammattiryhmät osallistuvat muunneltavien ja muuntuvien ympäristöjen suunnitteluun? Designin osaamisen evoluutiota analysoitaessa huomaa, kuinka designprosessit ovat jatkuvasti muuttuneet kompleksisemmiksi ja monialaista osaamista vaativammaksi. Muunneltavien viestinnällisten identiteettien suunnittelu avaa uusia ovia myös graafisille suunnittelijoille. Epäilemättä uusi sukupolvi graafisia suunnittelijoita tulee olemaan mukana myös tilasuunnittelussa.