Posts Tagged ‘visuaalinen viestintä’

Kirjoituksia hyvän kriteereistä, osa 1

9.2.2010

Kliseinen on kriitikoiden suosikkisana, olipa sitten kyse elokuva- tai kirjallisuuskritiikistä. Käsite on varattu tuomitsemiseen. Kliseinen merkitsee liikaa käyteytettyä, tyypillistä, täten huonoa ja siksi tuomittavaa.

Lähitarkastelussa tosin selviää, että kliseiseksi tuomitaan usein kokonainen lajityyppi. Elokuvan puolella esimerkiksi kauhu- ja scifigenreihin on helpompi liittää laatusana kliseinen kuin ihmissuhde-elokuvaan, joka usein koetaan kategorisesti laadukkaammaksi. Sama pätee varmaankin myös musiikkiin, luovana ja monimuotoisena  koettu jazz ja syvälliseksi leimattu klassinen musiikki tuntuvat ketegorisesti tasokkaammilta kuin vaikkapa hip-hop. Ja vastaavasti runous kalskahtaa luovalta ja itseen kurkottavalta kun taas kirjalliseen muotoon puettu toimintaseikkalu tuntuu valmiiksi pinnalliselta.

Palataan kliseisyyteen. Voisiko kliseinen olla myös positiivinen määre? Joskus tekijä on tarkoittanut kliseisen ilmaisun tai tarinan krititiiksi, joskus taas ironiaksi. Kliseinen on välillä helppo tulkita väärin. Stereotypioissa ja klisessä ilmaisussa voi joskus olla suurikin totuusarvo. Ulkomailla suomalaisia saatetaan pitää viinaa juovina ja lyhytsanaisina, mutta luotettavina ja vakaina. Stereotypia pätee osaan suomalaisista.

Toisaalta kategorinen leimaamiminen on aina kyseenalaista. Joidenkin kriitikoiden näkökulmasta visuaalisesti korkeatasoinen tarinankerronta kuuluu pintakuohuun, eikä näin ollen ansaitse arvostusta. Visuaalisuutta kun ei jostain ihmeen syystä lasketa sisällöksi. Tämä visuaalisuuden kakunkuorrutusleima näkyy hyvin esimerkiksi elokuvakritiikeissä.

Muotoilun ja mainonnan piirissä on totuttu vain esittelyihin; kritiikille ei ole perinteitä, toisin kuin kirjallisuuden, elokuvien ja musiikin ammattialueilla. Uskoisin, että tämä asiaintila johtuu pitkälle siitä, että visuaalisesti orientoituneet ihmiset osaavat vain harvoin itse pukea näkemystään sanoiksi.

Maaliskuun lopussa Suomessa ilmestyy uusi, kansainvälisesti leviävä, englanninkielinen muotoilulehti DesignDiscussions.org. Lehdessä nostetaan näkyvästi esille muotoilun kritiikkiä. Muotoilun eri alat ja visuaalinen viestintä tarvitsevat älyllistä pohdintaa kehittyäkseen ammattialoina: on kyettävä arvioimaan ja erittelemään visuaalisia viestejä. Toivon, että samalla visuaalisuus saa myös muiden alojen piirissä (esimerkiksi elokuvien ja kirjojen visuaalisuus) lisää arvostusta.

DesignDiscussions.org lanseerataan maaliskuun lopussa Lahdessa OLO.MUOTO´10 -tapahtuman yhteydessä.

PS. Kuvassa Noir -nimisen viininmaisteluravintolan logo. Ravintola sijaitsee Bostonissa. Mitä muuten pidätte Noir-logosta?

Mainokset

Visuaalinen viestintä

11.1.2010

Pidän luennon markkinointi-instuutissa tänään kello 12.45-16.00. Aiheena on visuaalinen viestintä. Pyrin taas kerran mahdollisimman holistiseen otteeseen, yrittäen ymmärtää visuaalisen viestinnän nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Aiheet ovat:

– visuaalisen viestinnän osaamisen evoluutio
– brändin identiteetti, viestinnällinen identiteetti ja imago
– kritiikki ja laadun kriteerit
– visuaalisen identiteetin suunnittelun prosessi analyysityöstä, ennakoivaan
strategiatyöhön, suunnitteluun ja tuotantoon
– toimintaympäristön muutosten ennakointia ja tulkintaa

Visuaalinen viestintä on monesti koettu pinnallisena koristeluna;  todellisuudessa visuaalisuus on tärkeä osa sisältöä, olipa sitten kyse kirjan ulkoasusta tai vaikkapa interaktiivisuutta huokuvasta opastetaulusta (kosketunäyttö). Luennolla käsitellään yhtäältä osaamisalaan liittyviä tulevaisuuden kehityspolkuja ja toisaalta avataan suunnittelutyön käytännön prosesseja.

Viime vuonna tein yhteistyössä Tuomo Kuosan, Petri Seljavaaran (Lumi Interactive Oy) ja Lahden ammattikorkeakoulun innovaatiokeskuksen kanssa kokeellisen kurssin nimeltä Ennakoivaa palvelumuotoilua. Opinjaksolla käytettiin älypuhelimia tehokkaasti hyödyksi oppimisprosessissa. Opetusmateriaali oli tuotettu minuutin videoklipeiksi. Mukana oli kaksi yritystä, joiden palveluympäristöjä ja palveluprosesseja kurssilla arvioitiin. Asiantuntijoiden avustuksella opiskelijat myös ennakoivat ja arvioivat mukana olleiden yritysten toimialalla tapahtuvia muutoksia. Jatkossa ideana on kehittää ajattelua vielä eteenpäin prosumers-hengessä (käyttäjä/tuottaja). Esimerkiksi matkailuyritysten brändiä ja palveluita voidaan kehittää siten, että opiskelijat tekeytyvät asiakkaiksi, luovat uusia palveluita, kokevat ne, taltioivat kokemuksensa videoklipeiksi ja esittävät luodun palvelun elämyksellisen video-ja kuvamateriaalin kanssa matkailuyrityksen verkkosivuilla. Käyttäjien suosiota saaneet uudet ideat voidaan paketoida osaksi matkailuyrityksen palveluvalikoimaa.

Markkinointi-instituutin luennollakin on tarkoitus hyödyntää sosiaalista mediaa ja matkapuhelimia osana oppimisprosessia. Tähän blogiin kerätään kysymyksiä ja kommentteja.

Graafinen suunnittelu?

9.2.2009

graafinen-suunnittelu_nyc

Graafinen suunnittelu, graafinen muotoilu, graafinen viestintä ja visuaalinen viestintä. Kaikilla edellisillä käsitemuotoiluilla on pieni sisällöllinen  sävyero, vaikka niitä käytetäänkin pääosin pinnallisesti ja tiedostamattomasti synonyymeinä. Käsiteparien sisällöllä voi kuitenkin olla elinkeino- ja kulttuuripoliittistakin merkitystä, joten ei ole aivan yhdentekevää, miten niitä käytetään. Graafinen muotoilu -sanapari viestii halusta kytkeä graafinen suunnittelu paremmin itse muotoilun kenttään, yhdenvertaiseksi paljon hypetetyn teollisen muotoilun kanssa. Graafinen viestintä taas vie kuulijan ajatukset kauas graafisen suunnittelun ja graafisen muotoilun printtimaailmaan rajoittuneista mielikuvista ja laventaa työnkuvaa televisio-, internet- ja mobiilimaailmaan. Visuaalinen viestintä laajentaa mielikuvia edelleen, ja luo kytköksen holistisesti eri medioiden piirissä tehtävään visualisointityöhön, sekä arkkitehtuuriin, sisustussuunnitteluun, teolliseen muotoiluun ja vaikkapa muotisuunnitteluun.

Moni graafinen suunnittelija haluaa itselleen käsityö-leiman ja mielellään välttää liian suurellisia ilmaisuja. Tästä syystä  graafikko -ammattinimike on yleinen. Toisaalta ammattinimike on historiallisesti raskautettu, ja sekoittuu helposti taidegraafikkoon.

Kreikankielinen alkusana graphein merkitsee kirjoittamista ja piirtämistä. Nykyinen tendenssi kohti kokonaisvaltaisempaa graafista viestintää tai visuaalista viestintää on merkki ammattialan osaamisen evoluution viime vaiheista. Nyt visuaalisen viestinnän suunnittelu on entistäkin kompleksisempaa ja käsitteellisempää ja sillä on kytköksensä myös uusiin muotoilun alueisiin, kuten palvelumuotoiluun.

Law 5, Differences: ”Simplicity and complexity need each other”.

Maeda, John (2006). The Laws of Simplicity – Design, Technology, Business, Life.

Yllä ottamani kuva New Yorkista.