Suomenkielisessä wikipediassa väitetään, että graafinen suunnittelu on sovellettu taidemuoto. Formulointi on monella tapaa ongelmallinen. Historiallisesta perspektiivistä tarkasteltuna ”sovellettu taidemuoto” saa toki selityksensä (piirtäminen ja kuvittaminen). Toisaalta sovellettu taidemuoto viittaa siihen, että graafinen suunnittelija tekee ensisijaisesti taiteellista työtä; monistaa persoonallista kädenjälkeään tehtävästä toiseen. Tästä näkökulmasta katsottuna graafisen suunnittelijan ideoimat kaksikymmentä logoa tai julistetta voivat olla tunnistettavissa kaikki tekijänsä töiksi. Pahimmillaan suunnittelija käyttää itselleen läheisiä teemoja ja kehittämäänsä tyyliä toimeksiannosta toiseen. Hyvä graafinen suunnittelu lähtee kuitenkin aina liikkeelle viestittävästä sisällöstä ja kohderyhmistä, ei niinkään henkilön omista taiteellisista intresseistä. Erinomaisen suunnittelijan pitää pystyä varioimaan tyyliään tehtävästä toiseen.
Sanottu pätee tietysti kaikkeen muotoiluun. Designin pitäisi aina olla alisteista kulloisellekin tehtävälle. Tässäkin katsannossa (sisältö- ja kohderyhmänäkökulmat) hyvä design lähestyy taiteen statusta silloin, kun se on riittävän korkeatasoista. Korkealuokkaista designia kun esitellään museoissa ja gallerioissa. Valitettavasti designin perinnettä vaalivat toimijat ja toistuvasti järjestettävät ”kauneuskilpailut” eivät ole omiaan tukemaan alalla tapahtunutta osaamisen evoluutiota. Nykyään designprosessit ovat entistäkin haastavampia ja monialaista yhteistyötä vaativia.
Yllä Café Helmen kyltti, vanha Porvoo (kuva: JK).